Kalevalan kulttuurihistoria
 
Lähteet ja kirjallisuus
 

Lyhenteet
SHS = Suomen Historiallinen Seura   Siirry sivulle www.histseura.fi
SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura   Siirry sivulle www.finlit.fi
SLS = Svenska Litteratursällskapet i Finland   Siirry sivulle www.sls.fi

 

Arkistolähteet

Kalevalaseuran arkisto
Uuden Kalevalan satavuotisjuhlia koskevan neuvottelutilaisuuden pöytäkirja. 27.2.1948, § 2.

Kansan Arkisto
Sirola, Yrjö 1934. Kalevalan merkityksestä. Käsikirjoitus.

SKS kansanrunousarkisto
E 150–153. Uudet elämänmuodot -aineisto.
Kerääjälista.
Lönnrotiana 1–30.
Mannonen, Ulla 1952. Karjalaisten Heimoseuran kilpailuun lähetetty kirjoitus Maalaiskodin tarina (Uusikirkko Vl.) saapunut 24.4.1952, s. 316–327, Karjalaisten Heimoseura ry. 1951–1952 Kotiseutu 2. Kirjoitettu kirjoituskoneella.
Ulla Mannosen ja SKS:n välinen kirjeenvaihto vuosina 1936, 1937 ja 1939.

SKS kirjallisuusarkisto
Boreniana II:50 (A. A. Boreniuksen tilikirja)
Kaukonen, Väinö 1985a. Kalevala eepoksena. Esitelmä Lönnrot-seminaarissa Kajaanissa 30.6.-7.7.1985. AB 2934.
Leivo, Frans 1918. Muistoja elämästäni. Kirjoitti vuonna 1918 Valokuvaaja Frans Leivo Nousiaisista. 19-sivuinen käsinkirjoitettu kirjoitus. A 1710.
Lönnrotiana 75. Vandraren eller Minnen af Resan till Fots genom Tavastland, Savolax och Karelen af E. L. Vuoden 1828 keruumatkan päiväkirja.
Lönnrotiana 327. Katalog öfver afl. Kanslirådet, Professor emeritus Elias Lönnrots efterlemnade bibliotek, förtecknadt I den ordning detsamma stod uppstäldt på hyllorna I den aflidnes rum.
Lönnrotiana 368. Muistiinpanoja ja huomautuksia välilehditetyssä kappaleessa Gananderin Mythologia Fennicaa.

Kirjallisuus

Aaltonen, Esko 1936. Kansatieteellinen filmi. Sen tarkoitus, työ ja mahdollisuudet. Oy Kansatieteellinen Filmi, Helsinki.

Abrahams, Roger D. 1993. Phantoms of Romantic Nationalism in Folkloristics. Journal of American Folklore 106, 3–37.

Adler, Leila 1946. Kalevalan kansan kulttuuria Häärunojen valossa. 40-luku 2/1946.

Ahlqvist, August 1884. Elias Lönnrot. Elämä-kerrallisia piirteitä. G. W. Edlund, Helsinki.

Aho, Juhani 1936a. Panu. Kootut teokset VIII. WSOY, Helsinki.

Aho, Juhani 1936b. Kevät ja takatalvi. Kootut teokset VIII. WSOY, Helsinki.

Aho, Juhani 1936c. Juha. Kootut teokset IX. WSOY, Helsinki.

Aho, Kalevi 1985. Suomalainen musiikki ja Kalevala. SKS, Helsinki.
Aho, Kalevi 2007. Aulis Sallisen haastattelu Helsingissä 7.5.2007.

Aho, Kalevi & Valkonen, Marjo 2000. Uuno Klami. Elämä ja teokset. WSOY, Helsinki.

Ahonen, Marko 1999. Camp-Kalevala. Savon Sanomat 3.3.1999.

Alanen, Antti 2000. Laulu tulipunaisesta kukasta – perinne ja jatkuvuus. Lähikuva 3/2000, 34–47.

Alapuro, Risto 1997. Kansallisuusliike ja valtio 1800-luvulla. Teoksessa Alapuro: Suomen älymystö Venäjän varjossa. (Julkaistu alun perin 1982.) Tammi, Helsinki

Alapuro, Risto 1999. Social Classes and Nationalism: The North-East Baltic. Teoksessa National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region Nineteenth and Twentieth Centuries. Toim. Michael Branch. SKS, Helsinki.

Alapuro, Risto & Stenius, Henrik 1987. Kansanliikkeet loivat kansakunnan. Teoksessa Kansa liikkeessä. Toim. Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds, Henrik Stenius. Kirjayhtymä, Helsinki.

Alasuutari, Pertti & Ruuska, Petri 1999. Post Patria? Globalisaation kulttuuri Suomessa. Vastapaino, Tampere.

Almberg, Anton Fredrik 1878. Kalewala. Penni-Kirjasto Suomen Kansalle 1. Länsisuomalaisten toimittama. P. Th. Stolpe, Helsinki. (Ensimmäinen painos 1867.)

Ameriks, Karl 2000. Introduction: interpreting German Idealism. Teoksessa The Cambridge companion to German Idealism. Toim. Karl Ameriks. Cambridge University Press, Cambridge.

Anderson, Benedict 1987 (1983). Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalims. Verso, London & New York.

Annist, August 1944. Kalevala taideteoksena. Suom. Elsa Haavio. WSOY, Helsinki.

Annist, August 1966. Lauluema Mari. Kangelaslugu vanast orjaajast, rahvapärimustest põiminud August Annist. Eesti Raamat, Tallinn.

Annist, August 1970. Karske Pireta, maheda Mareta ja mehetapja Maie lood. Perekonnaballaade vanast orjaajast. Rahvapärimusest põiminud August Annist. Eesti Raamat, Tallinn.

Annist, August 1990. Udres-Kudres, Päeva poeg. Rahvalegende ja mälestusi vanast orjaajast. Eesti Raamat, Tallinn.

Anon 1946. Kalevala ja taantumus. Vapaa Sana 4.12.1946.

Anttila, Aarne 1926. Johdatus uudenajan kirjallisuuden valtavirtauksiin ja lähteitä niiden valaisemiseksi. WSOY, Helsinki.

Anttila, Aarne 1931. Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta I. SKS, Helsinki.

Anttila, Aarne 1934. Lisätietoja Elias Lönnrotin toisesta tutkimusmatkasta v. 1831. Kalevalaseuran vuosikirja 14. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Anttila, Aarne 1935. Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta II. SKS, Helsinki.

Anttila, Aarne 1984. Lönnrot Sammatissa 1861–1883. Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Anttila, Aarne 1985. Elias Lönnrot. Elämä ja toiminta. 3. painos. SKS, Helsinki.

Anttila, Jorma 1993. Käsitykset suomalaisuudesta – traditionaalisuus ja modernisuus. Teoksessa Mitä on suomalaisuus. Toim. Teppo Korhonen. Suomen Antropologinen Seura, Helsinki.

Anttonen, Pertti 1986. Talouselämä takoo Kalevalasta viisautta, vaurautta ja voimaa. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Anttonen, Pertti J. (toim.) 1996. Making Europe in Nordic Context. Nordic Institute of Folklore, Turku.

Anttonen, Pertti 1999. Kalevala ja suomalaisuus. Teoksessa Anttonen, Pertti & Matti Kuusi: Kalevala-lipas. Uusi laitos. SKS, Helsinki.

Anttonen, Pertti 2002. Kalevala-eepos ja kansanrunouden kansallistaminen. Teoksessa Lönnrotin hengessä. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. SKS, Helsinki.

Anttonen, Pertti J. 2005. Tradition through Modernity. Postmodernism and the Nation-State in Folklore Scholarship. SKS, Helsinki.

Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti 1999. Kalevala-lipas. Uusi laitos. SKS, Helsinki.

Anttonen, Veikko 1996. Ihmisen ja maan rajat. ’Pyhä’ kulttuurisena kategoriana. SKS, Helsinki.

Apo, Satu 1995. Naisen väki. Tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Hanki ja jää, Helsinki.

Apo, Satu 2002. Kertojan ääni Kalevalassa. Teoksessa Lönnrotin hengessä. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. SKS, Helsinki.

Apo, Satu 2004. Laulaen vai kirjallisesti luoden? Uuden Kalevalan valmistusprosessi Elias Lönnrotin kuvaamana. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Apo, Satu 2006. Kansanlaulujen ääni 1700- ja 1800-lukujen kirjallisuudessa. Teoksessa Herder, Suomi, Eurooppa. Toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen. SKS, Helsinki.

Aristoteles 1997. Teokset IX. Retoriikka. Runousoppi. Suom. Paavo Hohti ja Päivi Myllykoski. Gaudeamus, Helsinki.

Arwidsson, Adolf Ivar 1832. Lärobok i Finlands historia och geografi för gymnasier och skolor. Norstedt, Stockholm.

Asplund, Anneli & Mettomäki, Sirkka-Liisa 1998. Kalevala – suomalaisten kansalliseepos 1835 - 1949 – 1999. Finfo. SKS & Kalevalaseura, Helsinki.

Asplund, Anneli & Piela Ulla 1998. Laulan lempilintusille. Kalevalaisia häälauluja. Kalevalaisten Naisten Liitto, Helsinki.

Astala, Erkki 1979. Ylikansallista kansanperinnettä. Uusi Suomi 2.12.1979.

Bann, Stephen 1997. Paul Delaroche: History Painted. Princeton University Press, Princeton.

Bauman, Richard & Briggs, Charles L. 2003. Voices of Modernity. Language Ideologies and the Politics of Inequality. Cambridge University Press, Cambridge.

Becker, C. F. 1836. Muistelmia Ihmisen Elosta Kaikkina Aikoina. Suom. Elias Lönnrot. Barck, Oulu.

von Becker, Reinhold 1896. Lisäyksiä ja oikaisuja Gananderin Mythologia Fennica’han. Toim. A. V. Forsman. Suomen Muinaismuisto Yhdistyksen Arkisto 15.

Bergroth, Kersti 1940. Äitien päivä vuonna 1940. Lotta Svärd 7, 95.

Besant, Annie 1923. Aikain viisaus. Teosofisten oppien pääpiirteet. Toinen painos. Suomen teosofinen seura, Helsinki.

Blavatsky, H. P. (Helena Petrovna) 1912. Salainen oppi: tieteen, uskonnon ja filosofian yhdistelmä. Ensimmäinen osa: maailman synty. Teosofinen kirjakauppa ja kustannusliike, Helsinki.

Blavatsky, H. P. (Helena Petrovna) 1954 (1889). Teosofian avain. Ruusu-Ristin Kirjallisuusseura, Helsinki.

Blom, Ida 2000. Gender and Nation in International Comparison. Teoksessa Gendered Nations. Nationalism and Gender Order in the Long Nineteenth Century. Toim. Ida Blom, Karen Hagemann, Catherine Hall. Berg, Oxford.

Blumenbach, Johann Friedrich 1798. Über die natürlichen Verschiedenheiten im Menschengeschlechte. 4. Aufl. hrsg. von Johann Gottfried Gruber. Breitkopf & Härtel, Leipzig.

von Bonsdorf, Bertel 1975. The History of Medicine in Finland 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki.

Bonsiepen, Wolfgang 1997. Die Begründung einer Naturphilosophie bei Kant, Schelling, Fries und Hegel: mathematische versus spekulative Naturphilosophie. Philosophische Abhandlungen, Bd. 70. Frankfurt am Main.

Borenius, Aksel & Krohn, Julius 1891–1895. Kalevalan esityöt I–III. SKS, Helsinki.

Branch, Michael 1973. A. J. Sjögren. Studies of the North. Mémoires de la Société Finno-ougrienne 152. Suomalais-ugrilainen Seura, Helsinki.

Branch, Michael 1994. The invention of a national epic. Teoksessa The Uses of Tradition. A Comparative Enquiry into the Nature, Uses and Functions of Oral Poetry in the Balkans, the Baltic, and Africa. Toim. Michael Branch, Celia Hawkesworth. SKS, Helsinki.

Branch, Michael 1999. The Academy of Sciences in St Petersburg as a centre for the study of nationalities in the North-East Baltic. Teoksessa National History and Identity. Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region Nineteenth and Twentieth Centuries. Toim. Michael Branch. SKS, Helsinki.

Brewster, Ben & Jacobs, Lea 1997. Theatre to Cinema. Stage Pictorialism and the Early Feature Film. Oxford University Press, Oxford.

Broms, Henri 1992 (1985). Alkukuvien jäljillä: kulttuurin semiotiikkaa. Toinen painos. WSOY, Porvoo, Helsinki, Juva.

Bruun, Seppo, Lindfors, Jukka, Luoto, Santtu & Salo, Markku 1998: Jee jee jee. Suomalaisen rockin historia. WSOY, Helsinki.

Bunzl, Matti 1996. Franz Boas and the Humboldtian Tradition: From Volksgeist and Nationalchrakter to an Anthropological Concept of Culture. Teoksessa Volksgeist as Method and Ethic. Essays on Boasian Ethnography and the German Anthropological Tradition. Toim. George W. Stocking, Jr. The University of Wisconsin Press, Madison, Wisconsin.

Bäckvall, Joh. 1878. Alkulause Opettajille ja Opettajattarille. Teoksessa Maamme kirja. Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa. Kirjoittanut Z. Topelius. 2. korjattu suomenkielinen painos. E. W. Edlundin kustannuksella, Helsinki.

Cajan, Johan Fredrik 1839–1840. Suomen historia kokeeksi kerrottu lyhykäisessä järjestyksessä. Wasenius, Helsinki.

Cajander, Paavo 1878. Alkulause toiseen painokseen. Teoksessa Maamme kirja. Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa. Kirjoittanut Z. Topelius. 2. korjattu suomenkielinen painos. E. W. Edlundin kustannuksella, Helsinki.

Carlson, Maria 1993. "No Religion Higher Than Truth": A History of the Theosophical Movement in Russia, 1875–1922. Princeton University Press, Princeton.

Castrén, Liisa 1951. Adolf Ivar Arwidsson isänmaallisena herättäjänä. SHS, Helsinki.

Castrén, M. A. 1841. Förord. Teoksessa Kalevala. Förra Delen. Öfversatt af M. A. Castrén. J. Simelii enka, Helsingfors.

Castrén, M. A. 1850. Kalevala, Toinen painos. Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1850 N:o 2, 33–38.

Castrén, M. A. 1853. Nordiska resor och forskningar af M. A. Castrén. Tredje bandet: M. A. Castréns föreläsningar i finsk mytologi. Finska Litteratursällskapet, Helsingfors.

Castrén, M. A. 1857. Nordiska resor och forskningar. 4. Ethnologiska föreläsningar öfver altaiska folken. Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, Helsingfors.

Castrén, M. A. 1904. M. A. Castrénin kertomus runonkeruumatkastansa Venäjän-Karjalassa v. 1839. (Suomennos.) Teoksessa Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle. Julkaissut A. R. Niemi. SKS, Helsinki.

Castrén, M. A. 1967. Tutkimusmatkoilla Pohjolassa. Matias Aleksanteri Castrénin matkakertomuksista suomentanut ja johdannon kirjoittanut Aulis J. Joki. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Clifford, James and George E. Marcus (toim.) 1986. Writing Culture: The Poetics and Politics of Ethnography. University of California Press, Berkeley.

Codell, Julie F. & Macleod, Dianne Sachko (toim.) 1998. Orientalism Transposed: The Impact of the Colonies on British Culture. Ashgate Publishing, Brookfield, Vermont.

Comparetti, Domenico 1892. Der Kalevala oder die traditionelle Poesie der Finnen. Historisch-kritische Studie über den Ursprung der grossen nationalen Epopöen. (1891). Niemeyer, Halle.

Comparetti, Domenico 1898. The Traditional Poetry of the Finns. Translated by Isabella M. Anderton; with an Introduction by Andrew Lang. Longmans, Green, London. (Alkuteos Il Kalevala o la poesia tradizionale dei Finni, 1891.

Crabtree, Adam 1988. Historical Introduction. Teoksessa Animal Magnetism, Early Hypnotism, and Psychical Research, 1766–1925. An Annotated Bibliography. Kraus International Publications, White Plains, New York.

Cygnaeus Fredrik 1907 (1852). Kalevalan traagillinen aines. Suom. V. Tarkiainen. WSOY, Helsinki.

Darnton, Robert 1968. Mesmerism and the End of the Enlightenment in France. Harvard University Press, Cambridge.

De Fresnes, Tulikukka: Kalevala on hevi kirja. Helsingin Sanomat 3.8.1996.

Detienne, Marcel 1981. The Creation of Mythology. Chigaco and London.

Doane, A.N. 1994. The Ethnography of Scribal Writing and Anglo-Saxon Poetry: Scribe as Performer. Oral Tradition 9, 420-439.

Domokos, Péter 1987. Uralilaisten kansojen eeposhankkeet. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Drummond, Bill 2000. 45. Little, Brown & Company, Lontoo.

DuBois, Thomas A. 1995. Finnish Folk Poetry and the Kalevala. Garland Publishing, Inc., New York and London.

Dumont, Louis 1992. Essays on Individualism: Modern Ideology in Anthropological Perspective. The University of Chicago Press, Chicago.

Dumont, Louis 1994. German Ideology: From France to Germany and Back. The University of Chicago Press, Chicago and London.

Dundes, Alan 1985. Nationalistic Inferiority Complexes and the Fabrication of Fakelore: A Reconsideration of Ossian, the Kinder- und Hausmärchen, the Kalevala, and Paul Bunyan. Journal of Folklore Research 22, 5-18.

E.H. 1936. Kalevalaisen naisen muistopatsas pääkaupunkiimme. Lotta Svärd 2, 23–24.

Ekberg, Henrik 1991. Führerns trogna följeslagare: den finländska nazismen 1932–1944. Schildt, Helsingfors.

Ekman, R. W. [s.a.] 1863, 1864. Kalevala – Suomen urostarina. Helsinki.

EL. 1959. Ilkka 1959.

Ellenius, Allan 1971. Nyklassiskt och nationellt. Kring Cainbergs reliefer i Åbo forna akademihus. Åbo Stads Historiska Museum, Åbo.

Elmgren-Heinonen, Tuomi 1946. Lasten satu-Kalevala. Kuvittanut Kirsti Gallen-Kallela. WSOY, Helsinki.

ELSS = Elias Lönnrots svenska skrifter. 2: Bref, anteckningar och reseskildringar. Utgifna af Jenny af Forselles. SLS, Helsingfors.

Engelberg, Rafael 1914. Kalevalan sisällys ja rakenne. Eepostutkimus. Helsingin uusi kirjapaino-osakeyhtiö, Helsinki.

Engman, Max 1999. The Finland-Swedes: A Case of a Failed National History? Teoksessa National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region Nineteenth and Twentieth Centuries. Toim. Michael Branch. SKS, Helsinki.

Enäjärvi-Haavio, Elsa 1952. Ritvalan helkajuhla. Jälkeenjääneen käsikirjoituksen täydentänyt ja painoon toimittanut Martti Haavio. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Erkko, J. H. 1902. Pohjolan häät. Kolminäytöksinen runo Suomalaisen teaatterin vihkijuhlaan 9 p. huhtik. 1902. Otava, Helsinki. Erkko J. H. 1930a. Aino. Runo viidessä näytöksessä. Valitut teokset. Otava, Helsinki. 321–361.

Erkko, J. H. 1930b. Kullervo. Runomuotoinen murhenäytelmä viidessä näytöksessä. Valitut teokset. Otava, Helsinki.

Eronen, Pekka 1999. Satakunnan Kansa 3.3.1999.

Ervamaa, Jukka 1981. R. W. Ekmanin ja C. E. Sjöstrandin Kalevala-aiheinen taide. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Ervast, Pekka 1916. Kalevalan avain. Teosofinen kirjakauppa ja kustannusliike, Helsinki

Ervast, Pekka 1982 (1918). Onko Kalevala "pyhä" kirja? Ruusu-Ristin Kirjallisuusseura r.y. ja Kristosofinen Kirjallisuusseura r.y., Helsinki.

von Eschenmayer, C. A. & Kieser, D. G. & Nasse, F. 1817–1823. Archiv für den thierischen Magnetismus.

Estlander, C. G. 1858. Nationaldikter och deras samlande. Helsingfors Tidningar n:o 55 (14.7.1858).

Europaeus, D. E. D. 1847. Pieni Runon-seppä eli kokous paraimmista Inkerinmaan puolelta kerätyistä runo-lauluista ynnä Johdatusta Runon tekoon. J. Simeliuksen perilliset, Helsinki.

Europaeus, D. E. D. 1988. Julkaisemattomia artikkeleita: Suomen sisäisistä kansallisista oloista sekä suomalaisen kansallishengen heräämisestä, kehityksestä ja pyrkimyksistä. Teoksessa D. E. D. Europaeus. Suurmies vai kummajainen. Toim. Matti Kuusi et al. SKS, Helsinki.

Evijärvi, Irja-Leena 1963. Kaarle Krohn. Elämä ja toiminta. SKS, Helsinki.

Ewe 1959. Elokuvat. Satakunnan työ 7.11.1959.

Fantapié, Henri-Claude 1985. Kalevala-aiheisten suomalaisten sävellysten luettelo. Käsikirjoitus Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa.

Fewster, Derek 2006. Visions of Past Glory. Nationalism and the Construction of Early Finnish History. SKS, Helsinki.

Forsgård, Nils Erik 1998. I det femte inseglets tecken. En studie i den åldrande Zacharias Topelius livs- och historiefilosofi. SLS, Helsingfors. Forsgård, Nils Erik 1999. Maamme kirja – isänmaan koko kuva. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Toim. Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. SKS, Helsinki.

Forsman, Elsa 1930. Kalevalan Louhi. Lotta Svärd 3, 33–34.

Frank, Manfred 1982. Der kommende Gott. Vorlesungen über die Neue Mythologie. Suhrkamp, Frankfurt.

Franklin, Benjamin 1832. Rikkauden Awain ja Onnen Ohjat, eli Wanhan Richardin Keinot Kaikkinaiseen Menestykseen. Barck, Oulu.

Frazer, James 1993 (1922). The Golden Bough. A Study in Magic and Religion. Wordsworth Editions Ltd.

Frog 2008. Problems and Approaches in the Comparison of Early Germanic and Kalevalaic Traditions. NCMS Seminar Orality, Memory and Tradition, Helsinki, March 28, 2008.

Fromm, Hans 1987. Kalevala ja Niebelungenlied: suullisen ja kirjallisen tuottamisen ongelma. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Fromm, Hans 1987a. Esseitä Kalevalasta. Suom. Liisa Rumohr-Norio & Anne Gustafsson. SKS, Helsinki.

Fränti, Mikael 1979. Helsingin Sanomat 2.12.1979.

Gallen-Kallela-Sirén, Janne 2001. Minä palaan jalanjäljilleni. Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. Otava, Helsinki.

Ganander, Christfrid 1984 (1789). Mythologica Fennica. SKS, Helsinki.

Ganander, Christfrid 1995 (1789). Mythologia Fennica. Toim. Juha Pentikäinen. Recallmed, Helsinki.

Gartz, Juho 1975. Elävöitettyjä kuvia – raportti suomalaisesta animaatioelokuvasta. Suomen elokuvasäätiö, Helsinki.

Gierl, Martin 1999. Compilation and Production of Knowledge in the Early German Enlightenment. Teoksessa Wissenschaft als kulturelle Praxis. Toim. Hans Erich Bödeker, Peter Hans Reill, Jürgen Schlumbohm. Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen.

Giesen, Bernhard 1998 (1993). Intellectuals and the German Nation. Transl. by N. Levis & Amos Weisz. Cambridge University Press, Cambridge.

G.M. 31.10.1959. Miljardfilmen Sampo storslagen med ytlig. Vasabladet. 31.10.1959.

Godwin, Joscelyn 2002. The Pagan Dream of the Renaissance. Thames & Hudson, London.

Gottlund, C. A. 1840. Runola. Tryckt, hos, J. Simelii Enka, Helsingfors.

Gottlund, C. A. 1985 (1819, 1821). Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi. Suomalais-ruotsalainen Kulttuurirahasto, Helsinki & Tukholma.

Griffiths, Allison 2002. Wondrous Difference. Cinema, Anthropology & Turn-Of-the-Century Visual Culture. Columbia University Press, New York.

Grimm, Jakob 1845. Om det Finska epos. Fosterländskt Album II. Utg. af H. Kellgren, R. Tengström, K. Tigerstedt. Öhman, Helsingfors.

Gurlt, E. 1886. Adalbert Friedrich Marcus. Artikkeli teoksessa Biographisches Lexikon der hervorragenden Aerzte, 6. Bd. Wien & Leipzig.

Gurlt, E. 1886. Karl Christian Wolfart. Artikkeli teoksessa Biographisches Lexikon der hervorragenden Aerzte, 6. Bd. Wien & Leipzig.

Gylling, Edvard 1935. Kalevalan 100-vuotisjuhla Kansallisella Valistustalolla eilen illalla. Tov. Edv. Gyllingin avajaispuhe. Punainen Karjala. 1. maaliskuuta, 1.

Haanpää, Pentti 1976a. Kansanrunoja. Teokset 4. Otava, Helsinki.

Haanpää, Pentti 1976b. Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925–1939. Otava, Helsinki.

Haapala, Pertti 1992. Talous, valta vai valtio – johdatus näkökulmaan. Teoksessa Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta. Toim. Pertti Haapala. Vastapaino, Tampere.

Haapanen, Toivo 1940. Suomen säveltaide. Otava, Helsinki.

Haarla, Lauri 1930. Lemmin poika. Kolminäytöksinen murhenäytelmä. Toinen painos. O.y. Näytelmä, Helsinki.

Haavikko, Paavo 1981. Bysantti ja Karjala. Suomen Kuvalehti 25–26/1981.

Haavikko, Paavo 1982. Rauta-aika. Otava, Helsinki.

Haavikko, Paavo 1989. Kullervo’s Story. Alkuteos: Kullervon tarina (1982). Transl. Anselm Hollo. Art House, Helsinki.

Haavio, Martti 1935. Suomalaisen muinaisrunouden maailma. WSOY, Helsinki.

Haavio, Martti 1935a. Sota ja suomalainen kansanrunous. Hakkapeliitta 10, 262–265.

Haavio, Martti 1936, Suomalaisen sankarirunouden luonteesta. Kalevalaseuran vuosikirja 16. Kalevalan satavuotisjuhlain muisto. WSOY, Helsinki.

Haavio, Martti 1938. Pienois-Kalevala. Kouluja varten toimittanut Martti Haavio, avustaneet E. A. Saarimaa, Kaarlo Marjanen, Hannes Teppo. WSOY, Porvoo.

Haavio, Martti 1943. Viimeiset runonlaulajat. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Haavio, Martti 1949. Laukossa helmikuun 28. päivänä 1849. Aamulehti. 27. helmikuuta.

Haavio, Martti 1950. Väinämöinen. Suomalaisten runojen keskushahmo. WSOY, Porvoo.

Haavio, Martti (toim.) 1952. Kirjokansi. Suomen kansan kertomarunoutta. WSOY, Porvoo & Helsinki.

Haavio, Martti 1957. Sammon arvoitus. Suomalainen Suomi 9/1957.

Haavio, Martti 1966. Kalevalan tarinat. Suorasanaisesti kertonut Martti Haavio, kuvittanut A. Lindeberg. WSOY, Porvoo.

Hagelstam, Wentzel 1904. Axel Gallén. Tutkielma. Otava, Helsinki.

Hagu, Paul & Suhonen, Seppo (toim) 1995. Setu rahvuseepos–Setukaiseepos–The Setu Epic PEKO. Laulanut–Laulnud–Sung by Anne Vabarna. Snellman-instituutti, Kuopio.

Hakamies, Pekka 1999. Ilmarisen kansanomaiset teknoutopiat. Kalevalan hyvät ja hävyttömät. Toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Tarja Kupiainen. SKS, Helsinki.

Hakamies, Pekka 2004. Ilmarinen ja sepän sankaruus. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Hako, Pekka 1984. Einojuhani Rautavaara Kalevalasta (haastattelu 14.12.1984). Käsikirjoitus.

Hako, Pekka 2002. Suomalainen oopperamusiikki. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus/ BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki.

Halén, Harry & Tukkinen, Tauno 1984. Elämän ja kuoleman kello. Sigurd Wettenhovi-Aspan elämä ja teot. Otava, Helsinki.

Halila, Aimo 1987. Koulutus, kirkko ja tiede. Teoksessa Suomen historia 5. Kansallisen heräämisen aika. Toim. Paula Avikainen ja Erkki Pärssinen. Weilin+Göös, Espoo.

Hall, Stuart (toim.) 1997. Representation: Cultural Representations and Signifying Practices. Sage Publications, London.

Halonen, Pekka 1921. Muistelmia ja mielialoja nuoremmilta päiviltä. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 1. Otava, Helsinki.

Handler, Richard 1988. Nationalism and the Politics of Culture in Quebec. The University of Wisconsin Press, Wisconsin, Madison.

Hansen, Anja 1972. Juutalaiskysymys Suomessa vuoteen 1889 saakka. Julkaisematon lisensiaattityö. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta.

Harrivirta, Holger 1982. Lykättävät lyhdyt ja kannettavat kamerat. Elokuvamiehen muistelmia. Suomen elokuvasäätiö, Helsinki.

Harva, Uno 1936. Kalevala ja suomalainen kansallishenki. Kalevalaseuran vuosikirja 16. Kalevalan satavuotisjuhlain muisto. WSOY, Helsinki.

Harva, Uno 1943. Sammon ryöstö. WSOY, Porvoo.

Harva, Uno 1948. Suomalaisten muinaisusko. WSOY, Porvoo.

Harvilahti, Lauri 1992. Kertovan runon keinot. Inkeriläisen runoepiikan tuottamisesta. SKS, Helsinki.

Harvilahti, Lauri 1996. Epos and National Identity: Transformations and Incarnations. Oral Tradition, 11/1: 37–49.

Hautala, Jouko 1954. Suomalainen kansanrunouden tutkimus. SKS, Helsinki.

Hautala, Jouko 1957. Johdatus kansanrunoustieteen peruskäsitteisiin I. SKS, Helsinki.

Hautala, Jouko 1969. Finnish Folklore Research 1828–1918. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918. The Finnish Society of Sciences, Helsinki.

Hautala, Jouko 1984. Christfrid Ganander ja hänen Mythologia Fennicansa. Teoksessa Christfrid Ganander: Mythologia Fennica. Näköispainos. SKS, Helsinki.

Havu, Ilmari 1945. Lauantaiseura ja sen miehet. Otava, Helsinki.

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich 1985 (1824). Vorlesungen über die Philosophie der Religion. Teil 2. Die bestimmte Religion. Hrsg. Walter Jaeschke. G. W. Fr. Hegel, Vorlesungen. Bd. 4. Meiner, Hamburg.

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich 1984 (pääosin 1828–1826). Ästhetik Bd. 2. 4. Auflage. Hrsg. von Friedrich Bassenge. Aufbau, Berlin.

Heikinheimo, Ilmari 1933. Kaarle Aksel Gottlund. Elämä ja toiminta I. WSOY, Helsinki.

Heikinheimo, Ilmari 1960. Gottlund ja Lönnrot. Kalevalaseuran vuosikirja 40. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Heikinheimo, Seppo 1985. Aarre Merikanto. WSOY, Helsinki.

Heikinheimo, Seppo 1995. Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Otava, Helsinki.

Heikkinen, Kaija 1998. Venäläinen matkalla Karjalassa – kenen katse? Teoksessa Artikkeleita kirjallisista matkoista mieleen ja maailmaan. Toim. Marja-Leena Hakkarainen ja Tero Koistinen. Matkakirja. Universitas Ostiensis, Joensuu.

Heikkinen, Reijo 1985. Korpitohtorin jalanjäljillä. Elias Lönnrot Kajaanin piirin ja linnan lääkärinä. Pohjoinen, Oulu.

Heikkinen, Reijo 2000. Kalevala kouluopetuksessa. Teoksessa Pyhän perintö. Kirjoituksia suomalaisesta pyhästä Kalevalassa, kansanperinteessä, luonnossa ja taiteessa. Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki.

Heintalu, Aleksander (Vigala Sass) 2003. Kuldmamma! Männisalu.

Helén, Ilpo 1997. Äidin elämän politiikka. Naissukupuolisuus, valta ja itsesuhde Suomessa 1880-luvulta 1960-luvulle. Gaudeamus, Helsinki.

Helevuo-Urho, Ellen 1950. Mateli Kuivalatar ja hänen runojensa osuus Kantelettaren kokoonpanoon. Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen laudaturtutkielma. SKS, kansanrunousarkisto.

Henrikson, Thomas 1971. Romantik och marxism. Estetik och politik hos Otto Ville Kuusinen och Diktonius till och med 1921. Söderström, Helsingfors.

Henriksson, Olavi 1957. Sotainen Sampo. Maakansa 1957.

Heporauta, Elsa 1935. Louhi, Pohjolan emäntä, heimonsa päällikkö, Kalevalan keskeisimmän ajatuksen keksijä. Lotta Svärd 3, 39–41.

Heporauta, F. A. 1998 (1925). Kalevala lyhennettynä. 12. painos. SKS, Helsinki.

Heporauta, F. A. & Martti Haavio (toim.) 1949. Kalevala, kansallinen aarre: Kirjoitelmia kansalliseepoksen vaiheilta. WSOY, Porvoo.

Herder, Johann Gottfried 1877–1913. Sämtliche Werke 1–32. Toim. Bernhard Suphan. Wiedman, Berlin.

Herder, Johann Gottfried 1807 (1773–1778). Stimmen der Völker in Liedern. Neu herausgegeben durch Johann von Müller. Sämtliche Werke. Achter Theil. Gotta, Tübingen.

Herder, Johann Gottfried von 1959 (1771). Über den Ursprung der Sprache. Toim. Claus Träger. Akademie-Verlag, Berlin.

Hertzberg, Rafael 1875. Kalevala kerrottuna nuorisolle. Suomeksi mukaellut Ferd. Ahlman. Kahdeksalla R. W. Ekmanin tekemällä piirroksella. K. E. Holm, Helsinki.

Hirn, Sven 1981. Kuvat kulkevat. Kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa. Suomen elokuvasäätiö, Hyvinkää.

Hirn, Yrjö 1939. Matkamiehiä ja tietäjiä. Otava, Helsinki.

Hjelt, Otto 1886. Israel Hwasser. Biographischen Lexikon der hervorrangenden Aerzte aller Zeiten, 2. Uppl. Bd. 3. Wien & Leipzig.

H.N. 1959. Sampo tuli Hämeenlinnaan. Hämeen Kansa 29.10.1959.

van der Hoeven, Adriaan 2001. Kullervon kirous ja kosto. Teoksessa Pinx. Maalaustaide Suomessa. Suuria kertomuksia. Toimituskunta Sederholm, Helena et.al. WSOY, Helsinki.

Holmberg, Kalle 1999. Vasen suora. Otava, Helsinki.

Honka-Hallila, Ari 1992. Pintaa, kirjoitusta. Suomalaisen mykkäelokuvan väliteksteistä. Lähikuva 4/1992, 5–17.

Honko, Lauri 1980. Kansallisten juurien löytäminen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria II. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala ja Veikko Kallio. WSOY, Helsinki.

Honko, Lauri 1983. Kansallisten juurien löytäminen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria II. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva.

Honko, Lauri 1984. Lönnrot: Homeros vai Vergilius? Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri 1987. Kalevala: aitouden, tulkinnan ja identiteetin ongelmia. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri 1988. Studies on Tradition and Cultural Identity. An Introduction. Teoksessa Tradition and Cultural Identity. Toim. Lauri Honko. Nordic Institute of Folklore, Turku.

Honko, Lauri 1990. Religion, Myth, and Folklore in the World’s Epics. The Kalevala and its Predecessors. Toim. Lauri Honko. Mouton de Gruyter, Berlin & New York.

Honko, Lauri 1993. The Epic. Introduction. Teoksessa The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in the Finno-Ugrian Languages. Toim. Lauri Honko, Senni Timonen, Michael Branch, Keith Bosley. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri 1995. Multiformit ja pitkän eepoksen arvoitus. Sananjalka 37, 117–145.

Honko, Lauri 1996. Epic and Identity: National, Regional, Communal, Individual. Oral Tradition, 11/1: 1–17.

Honko, Lauri 1998. Textualising the Siri Epic. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Honko, Lauri 1999. Pitkän eepoksen laulaja. Teoksessa Kalevala taikka vanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista.1835 julkaistun Kalevalan laitoksen uusi painos. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri 2000. Kalevalan viisi esitystä. Teoksessa Viimeinen Väinämöinen. Näkökulmia kansalliseepokseen. Toim. Niina Roininen. Kirja-Aurora, Turku.

Honko, Lauri 2000a. Porthan suomalaisen runouden ja mytologian tutkijana. Teoksessa Porthanin monet kasvot. Kirjoituksia humanistisen tieteen monitaiturista. Toim. Juha Manninen. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri 2002. The Kalevala as performance. Teoksessa The Kalevala and the World's Traditional Epics. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri & Nyman, Aarre 2001. Eepoksia ja eepostutkimusta Itämereltä Intiaan. SKS, Helsinki.

Honko, Lauri, Honko, Anneli & Hagu, Paul 2003. The Maiden’s Death Song & The Great Wedding: Anne Vabarna’s Oral Twin Epic written down by A. O. Väisänen. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Hormia, Osmo 1961. Gananderin sanakirjan lähteet. SKS, Helsinki.

Hroch, Miroslav 1985. Social Preconditions of National Revival in Europe. Cambridge University Press, Cambridge.

Hukka, Eija 1994. Mitä pitikään unohtaa...? Rauta-ajan ristiriitaisesta vastaanotosta. Teoksessa Tekstin takaa. Tutkimuksia suomalaisesta kirjallisuusjärjestelmästä. Toim. Pertti Kuittinen, Erkki Sevänen, Risto Turunen. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Humu, Martti 1909. Kalevalan sisäinen perintö (koeharjoitelma) - useampien salaoppien valossa. Laatinut ja kokoonpannut Martti Humu [=Maria Ramstedt]. Tampereen kansalliskirjapaino, Tampere. Uusi kielellisesti korjattu painos 2005. Biokustannus OY, Helsinki.

Huusko, Timo 2000. Suomalaisuuden uudet kasvot. Modernismi 1900-luvun alun suomalaisessa maalaustaiteessa. Teoksessa Tuntematon horisontti. Suomen taidetta 1870–1920. Ateneum, Valtion taidemuseo, Helsinki.

Hyvönen, Jouni 2002. Kansanusko, mytologia ja Lönnrot. Teoksessa Lönnrotin hengessä. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. SKS, Helsinki.

Hyvönen, Jouni 2004. Lönnrotin eläytyminen kansanrunouden maailmaan. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Hyvönen, Jouni 2005. Vanhan Kalevalan loitsujaksojen tekstualisointi. Elias Lönnrotin tekstualisointistrategiat. Folkloristiikan julkaisematon lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.

Hyytiä, Osmo 1999. Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta 1940–1956. Kansallinen tasavalta? SHS, Helsinki.

Häggman, Kai 1994. Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. SHS, Helsinki.

Häidenvietto Karjalan runomailla 2006. Häidenvietto Karjalan runomailla DVD ja tekstivihko. Toim. Ulla Piela. Kalevalaseura, Helsinki.

Häkkinen, Kaisa 1996. Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. SKS, Helsinki.

Hämäläinen, Nina 2004. "Emäntä hyvin elävi, paimen parka kuivan leivän". Lyyristen paimenlaulujen merkitys Kalevalan Kullervo-runossa. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Härkönen, Iivo 1921 (1915). Kalevala kouluille ja nuorisolle. Kalevala-ottein ja omin sanoin esittänyt Iivo Härkönen. Toinen, tarkistettu painos. WSOY, Porvoo.

Härkönen, Iivo 1994. Juhani Ahon uusi romaani ja vienankarjalaiset. Teoksessa Juhani Aho: Juha. SKS, Helsinki.

Hästesko, F. A. 1926. Kalevalan opetusopas. WSOY, Porvoo.

Ihalainen V. J. 1955. Suomalainen talonpoika. Persoonallisuuden tutkimus. WSOY, Helsinki.

I hvad förhållande står språket till nationaliteten? (anonyymi) 1845. Fosterländskt Album II. Utg. H. Kellgren, R.Tengström, K. Tigerstedt. Åhman, Helsingfors..

I. J-la 1959. Ei Sampo vaan satu Sammosta. Aamulehti 281/1959.

Ilomäki, Henni 1968. Vuokkiniemi. Teoksessa Karjalan laulajat. Toim. Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi ja Leea Virtanen. Kirjayhtymä, Helsinki.

I. L-s 1958. Kalevala-aiheisen elokuvan suunnitteluja vuonna 1920. Suomen Sosialidemokraatti 15.1.1958.

Ilvas, Juha 2000. Kalevala-taiteen vaiheilta. Teoksessa Tuntematon horisontti. Suomen taidetta 1870–1920. Ateneum, Valtion taidemuseo, Helsinki.

Immonen, Kari 1995. Suomen akatemia suomalaisessa tiedepolitiikassa 1970-luvulla. Otava, Helsinki.

Inha, I. K. 1999 (1911). Kalevalan laulumailta. Elias Lönnrotin poluilla Vienan Karjalassa. Kuvaus Vienan Karjalan maasta, kansasta, siellä tapahtuneesta runonkeruusta ja runoista itsestään. SKS, Helsinki.

Itälä, Jaakko 1993. Heräävä sivistysvallankumous koululaitoksessa. Teoksessa Suomalaisten tarina. 1. Heräämisen aika. Päätoimittaja Jaakko Itälä. Kirjayhtymä, Helsinki.

Isaksson, Pekka 1997. Saamelaiset kansakunnan rakentamisen marginaalissa. Kosmopolis Vol 27:3. 53–67.

Jaakkola, Jalmari 1935. Suomen varhaishistoria. Heimokausi ja "Kalevalakulttuuri". WSOY, Helsinki.

Jacknis, Ira 1996. The Ethnographic Object and the Object of Ethnology in the Early Career of Franz Boas. Volksgeist as Method and Ethic. Essays on Boasian Ethnography and the German Anthropological Tradition. Toim. Gerge W. Stocking, Jr.. The University of Wisconsin Press, Madison, Wisconsin.

Jalkanen, Pekka 1992. Pohjolan yössä: suomalaisen kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmstenista Liisa Akimofiin. Kirjastopalvelu, Helsinki.

Joenniemi, Minna 2000. Outo rakkaus Suomeen. HS Nyt-liite 16.6.2000.

Johansson, Urho 1969. Kansanrunoutta koulussa. Kirjayhtymä, Joensuu.

Johansson, Gunnar 1932. Om sjukdomsorsakerna enligt Israel Hwasser. En medicinhistorisk studie. Upsala Läkareförenings Förhandlingar, bd. 38. Uppsala.

Juhlavuosi päättyy – Kalevala elää 1986. Juhlavuoden päätössymposiumin keskustelut Imatralla 29.11.1985. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannu Sihvo. SKS, Helsinki.

Junkkari, Jasmi-Maaria 1996. Nuoret, kansallinen ja kansainvälinen kulttuuri. Teoksessa Olkaamme siis suomalaisia. Toim. Pekka Laaksonen, Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki.

Junnila, Olavi 1979. Adolf Iwar Arwidsson. Kirjayhtymä, Helsinki.

Juslenius, Daniel 1987. Vanha ja uusi Turku. Suom. Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen. SKS, Helsinki. Alkuteos Aboa vetus et nova (1700).

Juslenius, Daniel 1994 (1703). Suomalaisten puolustus. Suomentanut ja johdannon kirjoittanut Juhani Sarsila. SKS, Helsinki.

Jussila, Osmo 1987. Maakunnasta valtioksi. Suomen valtion synty. WSOY, Porvoo.

Jussila, Osmo 1992. Suomen valtion synty. Teoksessa Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta. Toim. Pertti Haapala. Vastapaino, Tampere.

Juva, Anu 1995. Valkokangas soi! Kirja elokuvamusiikista. Kirjastopalvelu, Helsinki.

Juva, Mikko 1956. Rajuilman alla. Suomalaisen kahdeksankymmenluvun synty. WSOY, Helsinki.

Järv, Harry 1985. Esipuhe teoksessa C. A. Gottlund: Pieniä runoja Suomen poijille ratoxi. Näköispainos. Norstedts, Stockholm.

Kahla, Martti 1967. Katsaus Neuvostoliittoinstituutin toimintaan. Teoksessa Katse Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto-tutkimus sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiä yhteistyön muotoja. Toim. Svante Kuhlberg. Tammi, Helsinki.

Kajanto, Iiro 1983. Johdanto. Teoksessa Henrik Gabriel Porthan: Suomalaisesta runoudesta. SKS, Helsinki.

Kajanto, Iiro 1985. Johdanto. Teoksessa Elias Lönnrot: Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala. Latinankielisestä väitöskirjasta (1827) suomentanut ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. SKS, Helsinki.

Kaiser, Wolfram & Mocek, Reinhard 1979. Johann Christian Reil. Biographien hervorrangender Naturwissenschaftler, Techniker & Mediziner: 41.

Kalevala Suomen kansan omaisuudeksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan v. 1935 järjestämän kirjoituskilpailun parhaat tulokset / kirjoittajat: Matti Kuusi et al. SKST 204. SKS, Helsinki 1937.

Kalevalavihko. Valvoja 1909. Otava, Helsinki.

Kalkun, Andreas 2006. Oh püha Ristivägi! Eesti Evangeelium? Vikerkaar 4–5: 181–185.

Kallio O. A. 1902. Elias Lönnrot. Kansanvalistus-Seura, Helsinki.

Karhu, Eino 1975. Alkusanat. Teoksessa Jaakko Rugojev: Karjalainen tarina. Karjala-kustantamo, Petroskoi.

Karhu, Eino 1979. Suomen kirjallisuus runonlaulajista 1800-luvun loppuun I. Kansankulttuuri, Helsinki.

Karhu, Eino 1993. Kalevala lyhennettynä. Karjala, Petroskoi.

Karikoski, Anna-Liisa 1948. Kalevalan runojen tärkeimmät laulajat. F 68. Helsingin yliopisto, folkloristiikan laitos.

Karjalainen, Jussi 1992. Kalevala sovcolor-spektaakkelina. Yhteistyöelokuva Sampo takoi yskien mutta näyttävästi. Helsingin Sanomat 1.5.1992.

Karjalainen, Jussi 1999. Trikki ja miten se tehdään. TV-maailma 4/1999.

Karkama, Pertti 1982. Vapauden muunnelmat. J. L. Runebergin maailmankatsomus hänen epiikkansa pohjalta. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti 1985. Lönnrotin eeppinen idea. Tiede & Edistys 2.

Karkama, Pertti 1989. J. V. Snellmanin kirjallisuuspolitiikka. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti 1999. The Individual and National Identity in J. V. Snellman’s Young-Hegelian Theory. Teoksessa National History and Identity: Approaches to the Writing of National History in the North-East Baltic Region Nineteenth and Twentieth Centuries. Toim. Michael Branch. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti 2001. Kansakunnan asialla. Elias Lönnrot ja ajan aatteet. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti 2006. Herderin kieliteoria ja sen jälkiä Suomessa. Teoksessa Herder, Suomi, Eurooppa. Toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti 2007. Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä. Johdatusta Johann Gottfried Herderin ajatteluun ja herderiläisyyteen Suomessa. SKS, Helsinki.

Karkama, Pertti & Sallamaa, Kari 1982. Palmgrenin linja. Raoul Palmgrenin tutkijan ja kriitikon työ 1933–1978. Teoksessa Palmgrenin työ. Raoul Palmgrenin yhteiskunnallisen ajattelun ja tutkijankuvan piirteitä sekä tuotannon bibliografia. Toim. Ilkka Liikanen, Kari Sallamaa. Oulun yliopiston kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 4, Oulu.

Karttunen, Uuno 1937. Kalevalan Merkitys. Juhlaesitelmä. Lotta-Svärd Julkaisu N:o 29. Lotta-Svärd Yhdistyksen Ohjelmistoa 6. Ohjelmaluonnos Kalevala-Juhlaa varten. Laatinut Ester Savolainen.

Kauhanen, Heljä 1985. Hyvässä seurassa: Kalevalan opetusta käsittelevät artikkelit ja julkaisut. Teoksessa Kalevala, perinne ja koulu. Äidinkielen opettajain liitto, Helsinki.

Kaukomaa, J. E. 1929. Kalevalan opetuksia I. Kalevalan kansallinen puoli. Hyvinkää.

Kaukonen, Väinö 1939. Vanhan Kalevalan kokoonpano I. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1945. Vanhan Kalevalan kokoonpano II. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1946. Kalevala Lönnrotin eepoksena. Vapaa Sana. 27.11.1946.

Kaukonen, Väinö 1948. Kalevala ja todellisuus: eräitä kielenkäytön ongelmia. Karhu, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1956 (1949). Elias Lönnrotin Kalevalan toinen painos. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1959. Suomalais-neuvostoliittolainen elokuva "Sampo". Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja No 6–10 (1954–1958). Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1960. Lönnrot ja Vaassila. Juhlakirja Lauri Viljasen täyttäessä 60 vuotta 9.9.1960. Kirjallisuuden Tutkijain Seuran vuosikirja 18.

Kaukonen, Väinö 1979. Lönnrot ja Kalevala. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1984. Elias Lönnrotin Kanteletar. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 1985b. Kansallista nousua kohti. Piirteitä Lönnrotin ja Snellmanin yhteistyöstä. Kustannuskiila, Kuopio.

Kaukonen, Väinö 1987. Kalevala Lönnrotin runoelmana I. Tutkielmia ja kirjoituksia viiden vuosikymmenen ajalta. Snellman-instituutin julkaisuja 6. Kustannuskiila Oy, Kuopio.

Kaukonen, Väinö 1988. Kalevala Lönnrotin runoelmana II. Tosiasioita ja kuvitelmia. Snellman-instituutin julkaisuja 7. Kustannuskiila Oy, Kuopio.

Kaukonen, Väinö 1989. Lönnrot ja Kanteletar. SKS, Helsinki.

Kaukonen, Väinö 2002 (1980). Ajatuksia Kalevalan opetuksesta peruskoulussa. Teoksessa Lönnrotin hengessä 2002. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. SKS, Helsinki.

Kauppinen, Sirppa 1985. Kaavaa ja henkeä. Kalevalan opetuksen perinne. Teoksessa Kalevala, perinne ja koulu. Toim. Kirsti Mäkinen. Äidinkielen opettajain liitto, Helsinki.

Kemiläinen, Aira 1964. Nationalism: Problems Concerning the World. The Concept and Classification. Jyväskylän Kasvatusopillinen Korkeakoulu, Jyväskylä.

Kemiläinen, Aira 2004. Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla. Tieteessä tapahtuu 8/2004. 22–31.

Kemppinen, Iivar 1946. Sulhonsa kylvettäjä. Vertaileva kansanrunoudentutkimus. Helsinki.

Kenttälotta Janne 1943. Osoitatko Itä-Karjalaisille olevasi heidän heimosisarensa? Lotta Svärd 13–14, 258–259, 272.

Keto, J. W. 1935. Kalevala ja Suomen kansan muinaisrunous. Suomen Sosialidemokraatti 28.2.1935.

Kieser, D. G. 1821–1822. System des Tellurismus oder Thierischen Magnetismus, Bd I–II.

Kim, Hyesin 1999. Kankoku Kindai Bijyutsu niokeru Gender; Shokuminchi-ki Kanten no Josei Image o megutte. Teoksessa Onna? Nihon? Bi? Aratana Gender Hihyoo ni Mukete (Women? Japan? Beauty? Toward a New Gender Critique). Toim. Taka’aki Kumakura, Kaori Chino. Keio Daigaku Syuppan-kai, Tokyo. Artikkeli on käännetty englanniksi vuonna 2003: "Images of Women in National Art Exhibitions during the Korean Colonial Period". Teoksessa Gender and Power in the Japanese Visual Field. Toim. Joshua S. Mostow, Norman Bryson, Maribeth Graybill, 2003. University of Hawai’i Press, Honolulu.

Kinnunen, Aira 1957. Siitäpä sanat sekosi eli satuja sammon suosijalle. Ilta-Sanomat 1.8.1957.

Kinnunen, Kaisa 1998. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran historia 1944–1974. Suomi-Venäjä-Seura ry, Helsinki.

Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti kuusi, Pekka Laaksonen & Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Kirkinen, Heikki 1981. Kalevalainen Karjala ja kristinusko. Karjala. 1. Portti Itään ja Länteen. Arvi A Karisto Oy, Hämeenlinna.

Kirkinen, Heikki 1984. Kalevalainen epiikka, Historiaa vai myyttiä? Kotiseutu 1/1984.

Kivelä, Marjut 1985. Sydämessä kalevalainen kansa. SKS, Helsinki.

Kiviniemi, Eero 1984. Suomi-nimen arvoitus. Suomen historia, osa 1. Weilin & Göös, Espoo.

Kivitie, Valma 1959. Sammon tarina venäläisittäin. Elokuva-Aitta 20/1959.

Klami, Uuno 1973. Kalevala-sarjan sävellystyön vaiheita. Musiikki 1973: 3–4.

Klinge, Matti 1983. Poliittisen ja kulttuurisen Suomen muodostaminen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria II. Toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva.

Klinge, Matti 1984. Muinaisuutemme merivallat. Otava, Helsinki.

Klinge, Matti 1997. Keisarin Suomi. Suom. Marketta Klinge. Schildts, Espoo.

Knapas, Rainer 2003. Ludwig Heinrich Nicolay och hans värld i 1700-talets ryska Finland. Atlantis, Stockholm.

Knappert, Jan 1987. Afrikan eepokset: suullista vai kirjallista. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Knight, David 1990. Romanticism and sciences. Teoksessa Romanticism and the Sciences. Toim. Andrew Cunningham & Nicholas Jardine. Cambridge University Press, Cambridge.

Knuuti, Samuli 2005. "It’s the language, you see." The importance of Kalevala in contemporary Finnish rock. Teoksessa Inspired by tradition. Kalevala poetry in Finnish music. Toim. Jutta Jaakkola ja Aarne Toivonen. Finnish Music Information Centre, Jyväskylä.

Knuuttila, Seppo 1978. Akseli Gallen-Kallelan Väinämöiset. SKS, Helsinki.

Knuuttila, Seppo 1985. Lyhyt johdatus kelkankäännöksen historiaan. Tiede & Edistys 2/1985.

Knuuttila, Seppo 1995. Katoava kansanrunous Ilomantsi-retoriikan erityispiirteenä. Teoksessa Runojen ranta: Mekrijärven Sissola. Toim. Jorma Aho ja Laura Jetsu. SKS, Helsinki.

Knuuttila, Seppo 2002. Perinnepolitiikkaa – kontrollista vaikuttavuuteen. Teoksessa Pyhän perintö. Kirjoituksia suomalaisesta pyhästä Kalevalassa, kansanperinteessä, luonnossa ja taiteessa. Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki.

Koepping, Klaus-Peter 1983. Adolf Bastian and the Psychic Unity of Mankind. The Foundations of Anthropology in Nineteenth Century Germany. The University of Queensland Press, St. Lucia, London, New York.

Koho, Paula 1988. Kalevalaisuus partioliikkeessä. Partiomuseo, Turku.

Koivisto, Mauno 1986. Tasavallan Presidentin Mauno Koiviston juhlapuhe 28.2.1985. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. SKS, Helsinki.

Koivulehto, Jorma 1993. Suomi. Virittäjä 97:3, 400–408.

Koivunen, Anu 1996. Emansipaatio. Teoksessa 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Toim. Anu Koivunen ja Marianne Liljeström. Vastapaino, Tampere.

Koljonen, Vilho 1935. Karjalan "lintukoto". Teoksessa Karjala II. Kalevalan 100-vuotis- ja osakunnan 30-vuotispäiväksi. 28.11.935. Karjalainen osakunta, Helsinki.

Kolula, Aira 1946. Taistelujen ja yhteiskunnallisten muutosten Kalevala. Vapaa Sana 6.3.1946.

Konttila, Ilkka 1978. Tauno Marttinen ja Kalevala. Julkaisematon proseminaariesitelmä 13.2.1978. Helsingin yliopisto, musiikkitieteen laitos.

Konttinen, Aili 1958–1981: Lasten Kultainen Kalevala 1–6. 1: Väinämöisen seikkailuja, 2: Pohjan Neidin kosijat, 3: Lemminkäisen seikkailuja, 4: Lemminkäinen ja Pohjolan väki, 5: Kullervon tarina, 6: Sammon ryöstö. Kuvittaneet Maija Karma, Heljä Lahtinen, Hannu Lukkarinen, Risto Mäkinen, Helga Sjöstedt, Tapio Tapiovaara. WSOY, Helsinki.

Konttinen, Riitta 2001. Sammon takojat. Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat. Otava, Helsinki.

Korolainen, Tuula & Tulusto, Riitta (toim.) 1987. Väinämöisen harharetki. Nuoret kirjoittavat Kalevalasta. Toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto. SKS, Helsinki.

Koskimies, Rafael 1978. Kalevalan estetiikkaa. SKS, Helsinki.

Koskimies, Rafael 1956. Porthanin aika. Tutkielmia ja kuvauksia. Otava, Helsinki.

Kotirinta, Pirkko 2000. Väinö laulaa aina vaan. Helsingin Sanomat 28.2.2000.

Kotiseutu 1952. Kotiseuduiltamme. Kansanperinteen tallettajia. 204–206.

Kotiseutu 1955. Ulla Mannonen 60-vuotias. 113–116.

Kotka, Mari 1995. Kalevalakorut suomalaisuuden symbolina. Suomalaisen ja vertailevan kansatieteen pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.

Kramsu, Kaarlo 1996. Runoelmia. SKS, Helsinki.

Krohn, Julius 1885. Suomalaisen kirjallisuuden historia. Ensimmäinen osa: Kalevala. Weilin ja Göös, Helsinki.

Krohn, Julius 1888. Kalevalan toisinnot (Les variantes du Kalevala). Suomen kansalliseepoksen ainekset järjestettyinä sisällyksen ja laulupaikkojen mukaan. I. SKS, Helsinki.

Krohn, Julius 1954 (1897). Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet. Toinen muuttamaton painos. SKS, Helsinki.

Krohn, Kaarle 1893. D. Comparettin Kalevalatutkimus. Valvoja 1, 19–34.

Krohn, Kaarle 1901. Zur Kalevalafrage. Finnisch-ugrische Forschungen, Band 1, Heft 3, 185–210.

Krohn, Kaarle 1902. Elias Lönnrotin muistopäivänä. Valvoja, 247-251.

Krohn, Kaarle 1914. Kaleva und seine Sippe. Journal de la Société Finno-ougrienne 35–36: 1–43.

Krohn, Kaarle 1924. Kalevalastudien I. Einleitung. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Kunnas, Mauri & Kunnas, Tarja 1992. Koirien Kalevala. Otava, Helsinki.

Kupiainen, Tarja 1998. Runoja keräämässä ja kansaa tarkkailemassa. Suomalainen katse 1800-luvun lopun Karjalassa ja Inkerissä. Teoksessa Matkakirja. Artikkeleita kirjallisista matkoista mieleen ja maailmaan. Toim. Marja-Leena Hakkarainen ja Tero Koistinen. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Kupiainen, Tarja 2004. Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies. SKS, Helsinki.

Kurkela, Vesa 1986. Tanhuten Valistukseen. Musiikkikasvatus ja perinnetyö Suomen Demokraattisessa Nuorisoliitossa. Työväenmusiikki-instituutti, Helsinki.

Kurki, Tuulikki 2002. Heikki Meriläinen ja keskusteluja kansanperinteestä. SKS, Helsinki.

Kustantajan alkulause 1945. Seitsemänviidettä painoksen alkulause. Teoksessa Sakari Topelius: Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. 48. painos. WSOY, Helsinki.

Kuusi, Hanna 1937. Kalevalainen kotikulttuuri. Lotta Svärd 3, 33–35.

Kuusi, Matti 1935. Runon ja raudan kirja. WSOY, Helsinki.

Kuusi, Matti 1948. Nimimerkki Savinyrkki: Kalevala – muinaisrunojen vankila. Kansan Kuvalehti 28.2.1948.

Kuusi, Matti 1949. Sampo-eepos. Typologinen analyysi. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Kuusi, Matti 1964. Kalevalanpäivästä kulttuuriviikkoon. Kalevalaseuran vuosikirja 44. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Kuusi, Matti 1968. Uhtua. Teoksessa Karjalan laulajat. Toim. Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi & Leea Virtanen. Kirjayhtymä, Helsinki.

Kuusi, Matti (toim.) 1976a. Kansanruno-Kalevala. Otava, Helsinki.

Kuusi, Matti 1976b. Veistän pilkat pitkin puita. Kansanruno-Kalevalan opetusopas. Otava, Helsinki.

Kuusi, Matti 1979. Kalevalakielestä. Teoksessa Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa. Kirjayhtymä, Helsinki.

Kuusi, Matti 1980 (toim.). Kalevalaista kertomarunoutta. SKS, Helsinki.

Kuusi, Matti 1984. Viisikerroksinen Kalevala. Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Kuusi, Matti 1985. Perisuomalaista ja kansainvälistä. SKS, Helsinki.

Kuusi, Matti 1986 (1938). Maanpuolustuksemme kolmas rintama. Teoksessa Matti Kuusi: Roolit ja särmät. Dokumentteja seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava, Helsinki.

Kuusi, Matti 1987. Eeppiset runoketjut Kalevalan perustana. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Kuusi, Matti, Laaksonen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.) 1986. Kirjonkannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. SKS, Helsinki

Kuusi, Sakari 1937. Kalevala kansakouluja varten. Kuvitus Emil Cedercreutz. K. J. Gummerus, Jyväskylä.

Kuusinen, Otto Ville 1949. Johdanto. Kalevalan runoutta. Valikoima karjalais-suomalaisen kansaneepoksen runoja. Laadittu Elias Lönnrotin toimittaman Kalevalan pohjalta. Karjalais-Suomalaisen SNT:n Valtion kustannusliike, Petroskoi.

Kuusinen, Otto Ville 1949a. Kalevalan runouden johdanto, toinen osa. Työkansan Sanomat. 26. helmikuuta.

Kuusinen, Otto Ville 1949b. Kalevalan runouden johdanto, kolmas osa. Työkansan Sanomat. 27. helmikuuta.

Kuusinen, Otto Ville 1949c. Kalevalan runouden johdanto, neljäs osa. Työkansan Sanomat. 28. helmikuuta.

Kuusinen, Otto Ville 1949d. Kalevalan runouden johdanto, seitsemäs osa. Työkansan Sanomat. 4. maaliskuuta.

Kuusinen, Otto Ville 1956. Kalevala ja sen luojat. Elias Lönnrot (koonnut ja laatinut): Kalevala. Karjalais-suomalainen kansaneepos. Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliike, Petroskoi.

Kuusisaari, Harri 1999. Naisten julma valta. Rondo 10/1999.

Kuusisto, Ilkka 1983. Eino Leinon Sota valosta oopperana. Teoksessa Runouden ja musiikin suhteista, toim. Irmeli Niemi. Clarion, Turku.

Kuusisto, Taneli 1965. Musiikkimme eilispäivää. WSOY, Helsinki.

Kuussaari, Eero 1935. Suomen suvun tiet: Kuvaus Suomen sukukansojen kehityksestä sekä tuhatvuotisista vaelluksista ja valtataisteluista. Suomen heimosoturien liitto, Helsinki.

Kytömäki, Leena 2000. Heijastuuko Kalevala nykysuomeen? Teoksessa Viimeinen Väinämöinen. Näkökulmia kansalliseepokseen. Toim. Niina Roininen. Kirja-Aurora, Turku.

Laaksonen, Pekka 1982. Rauta-ajan kevät. Teoksessa Suomalainen vuosikirja 1983. SKS, Helsinki.

Laaksonen, Pekka 2002. Elias Lönnrot ja Sammatti. Sammatti, Elias Lönnrotin kotipitäjä. Toim. Veikko Kallio. Otava, Helsinki.

Laaksonen, Pekka 2005. Viides Kalevala. Teoksessa Kalevala. Lyhennetty laitos. Tärkeimmillä selityksillä koulujen tarpeeksi varustanut Elias Lönnrot. Vuonna 1862 ilmestyneen Kalevalan uusi painos. SKS, Helsinki.

Laapio, Saku 2002. Syntyykö Saimaankaupunki Itä-Suomen uudeksi ihmeeksi? Tekniikan Akateemiset 7/2002.

Laelma, Jyrki 1999. Kalevalan päiväksi Neuvosto-Disneytä. Ilta-Lehti 3.3.1999.

Lahti, Louna 2004. Alvar Aalto 1898–1976. Paradise for the man in the street. Taschen, Köln–London–Los Angeles–Madrid–Paris–Tokyo.

Laine, Antti 1993. Tiedemiesten Suur-Suomi – Itä-Karjalan tutkimus jatkosodan vuosina. Historiallinen arkisto 102, 91–202. SHS, Helsinki.

Lainela, Reijo 1984. Paroni Paakkunainen, tanohuilisti. Synkooppi op. 18, 1984.

Laitinen, Heikki 2001. Yksin meillä yöt tulevat eli muusikon hiljainen tieto. Virkaanastujaisesitys 31.10.2001.

Laitinen, Heikki 2003. Lönnrot ja musiikki. Teoksessa Heikki Laitinen: Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa. Tampere University Press, Tampere.

Laitinen, Heikki 2006. Runolaulu. Teoksessa Anneli Asplund, Petri Hoppu, Heikki Laitinen, Timo Leisiö, Hannu Saha, Simo Westerholm: Kansanmusiikki. Suomen musiikin historia 8. WSOY, Helsinki.

Laitinen, Heikki & Timonen, Senni 1990. Lönnrot naisena. Esitelmä Kotiseutuliiton Kanteletar-seminaarissa Ilomantsissa.

Larin Kyösti 1907. Lemminkäinen. Viisinäytöksinen näytelmä. Otava, Helsinki.

Latva-Äijö, Annika 2004. Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918–1928. Otava, Helsinki.

Launis, Armas 1921. Kullervo-oopperan esihistoriaa. Kalevalaseuran vuosikirja I. Otava, Helsinki.

Lavonen, N. & Stepanova, S. 1991. Novye arhivnye svedenia o karel’skih runopevtsah. Fol’kloristika Karel’ii, 119–125. Petrozavodsk.

Lehtipuro, Outi 1968. Ilomantsi. Teoksessa Karjalan laulajat. Toim. Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi & Leea Virtanen. Kirjayhtymä, Helsinki.

Lehtonen, Joel 1904. Perm. Syysyön unelma. Otava, Helsinki.

Lehtonen, Joel 1972. Kerran kesällä. Otava, Helsinki.

Lehtonen, Maija 1985. Mammonan valta. Eräs Topeliuksen teema. Teoksessa Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 38. Toim. Anna Makkonen. SKS, Helsinki.

Lehtonen, Mikko 1995. Pikku jättiläisiä. Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen. Vastapaino, Tampere.

Lehtonen, Veli-Pekka 1998. Neuvosto-Kalevala. Helsingin Sanomat, Nyt-liite 53/1998.

Leikola, Anto 1991. Saatesanat. Teoksessa Pehr Kalm: Matka Pohjois-Amerikkaan. SKS, Helsinki.

Leino, Eino 1917. Karjalan kuningas. 4-näytöksinen runonäytelmä. Kirja, Helsinki.

Leino, Eino 1926. Kootut teokset III. Helsinki, Otava.

Leino, Eino 1927. Väinämöisen kosinta. Karkelokuvaelma. Kootut teokset VI. Otava, Helsinki.

Leino, Eino 1929a. Alla kasvon Kaikkivallan. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä. Kootut teokset XIII.

Leino, Eino 1929b. Eräs tilinteko. 25 vuotta runoilijana. Kootut teokset XIV. Otava, Helsinki.

Leino, Eino 1931. Kootut teokset I. Otava, Helsinki.

Leino, Eino 1953. Päivän kehrä. Valitut runot. Eri toisinnoista valikoiden osastoiksi ja kolmeksi kokoelmaksi sommitellut sekä johdannolla, aikataulukolla ja tekstikritiikillä varustanut Aarre M. Peltonen. Otava, Helsinki.

Leino, Eino 1960. Eino Leinon kauneimmat runot. Toim. Eino Kauppinen & Sirkka Rapola. Kolmas painos. Otava, Helsinki.

Leino, Eino 1999a. Tuonelan joutsen. Näytelmäruno. SKS, Helsinki.

Leino, Eino 1999b. Sota valosta. Viisinäytöksinen näytelmä. SKS, Helsinki.

Leino, Eino 1999c. Väinämöisen kosinta. Karkelo I Kuvaelma (1905). SKS, Helsinki.

Leino, Kasimir 1910. Vastaus kiertokyselyyn Kalevala-päivän johdosta. Aika 1910, 181–184.

Leppänen, A. 1935. Kansanrunous ja Suomen porvariston imperialistiset pyrkimykset. Punainen Karjala. 22. helmikuuta.

Lewis, Reina 1996. Gendering Orientalism: Race, Femininity and Representation. Routledge, New York.

Liedman, Sven-Eric 1966. Det organiska livet i tysk debatt 1795–1845. Lund.

Liedman, Sven-Eric 1971. Israel Hwasser. Almqvist & Wiksell, Uppsala.

Liikanen, Ilkka 1995. Fennomania ja kansa. Joukkojärjestäytymisen läpimurto ja Suomalaisen puolueen synty. SHS, Helsinki.

Liikanen, Ilkka 1997. Kansalaisen synty. Fennomania ja modernin politiikan läpimurto. Tiede & Edistys 4/97, 342–351.

Liikanen, Ilkka 2003. Kansa. Teoksessa Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Toim. Matti Hyvärinen, Jussi Kurunmäki, Kari Palonen, Tuija Pulkkinen & Henrik Stenius. Vastapaino, Tampere.

Linde-Laursen, Anders 1995. Det nationales natur. Studier i dansk-svenske relationer. Historiska Media, Lund.

Lindqvist, Antti 1999.Vaka, vanha yhteistyöelokuva. TV-maailma 4/1999.

Linnankoski, Johannes 1952. Kirot. Yhdeksän-katkelmainen unelma. Kootut teokset, II nidos. Kahdestoista painos. WSOY, Helsinki.

Linsén, Johan Gabriel 1931 (1836). Esimiehen puhe SKS:n vuosikokouksessa 16.3.1836. Teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus VII. Toim. E. N. Setälä, Viljo Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Otava, Helsinki.

Lipponen, Päivi & Päivi Setälä 1999. Foreword. Teoksessa Women in Finland. Otava, Helsinki.

Lister, Ruth 1997. Citizenship: Feminist Perspectives. MacMillan, London.

Lius, Inkeri 1957. Kalevalan filmaamisesta. Suomen Sosialidemokraatti 11.8.1957.

Lius, Inkeri 1959: Suomen Sosialidemokraatti 18.10.1959.

Lukkarinen, Vilho 1981. Suomen Lotat. WSOY, Helsinki.

Lukkarinen, Ville 2007. Pekka Halonen – pyhä taide. SKS, Helsinki.

Lumirae, Pertti 1979. Demari 1.12.1979.

Lundgren, Inkeri 2005. Jadesoturin matka maailmalle. Media-lehti. Syksy 2005. http://www.mediadesk.fi/filez/Media_desk_syksy05.pdf.

Luunappi 1957. Hurmahenkiset. Maakansa 9.8.1957.

Lyytikäinen, Pirjo 1999. Symbolismi, Kalevala ja Eino Leino. Teoksessa Eino Leino: Tuonelan joutsen – Sota valosta – Väinämöisen kosinta – Karjalan kuningas. SKS, Helsinki.

Lyytikäinen, Pirjo 2004. Vimman villityt pojat. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1829–1831. Kantele taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykysempiä Runoja ja Lauluja. I–IV. Koonnut ja pränttäyttänyt Elias Lönnrot. Helsinki.

Lönnrot, Elias 1836. Historian aika ja olento. Johdanto teokseen C. F. Beck: Muistelmia Ihmisen Elosta Kaikkina Aikoina. Suom. Elias Lönnrot. Barck, Oulu.

Lönnrot, Elias 1835. Kalevala taikka Vanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1840. Kanteletar elikkä Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1842. Suomalaisten maagisista parannuskeinoista. Teoksessa Elias Lönnrot: Valitut teokset 3. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1949. Kalevala. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1902. Elias Lönnrotin matkat 1–2. Toim. A. R. Niemi. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1909. Elias Lönnrot Kalevalasta. Otteita Elias Lönnrotin kirjeestä Léouzon Le Ducille. Teoksessa Kalevalavihko. Julkaisi Valvoja. Otava, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1947. Alkulause. Kanteletar elikkä Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1966. Alkulause. Teoksessa Kanteletar. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1985 (1849). Kalevala. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1990a. Valitut teokset 1. Kirjeet. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1990b. Valitut teokset 2. Mehiläinen. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1991. Valitut teokset 3. Kirjoitelmia ja lausumia. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1992. Valitut teokset 4. Ohjeita ja runoelmia. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1993. Valitut teokset 5. Muinaisrunoutta. Toim. Raija Majamaa. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 1999. Esipuhe. Teoksessa Kalevala taikka vanhoja Karjalan runoja Suomen kansan muinosista ajoista.1835 julkaistun Kalevalan laitoksen uusi painos. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 2002. Vaeltaja. Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828. Alkusanat Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Lönnrot, Elias 2005. Kalevala 1862. Lyhennetty laitos. Tärkeimmillä selityksillä koulujen tarpeeksi varustanut Elias Lönnrot. Esipuhe Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Maasalo, Kai 1969. Suomalaisia sävellyksiä II. Melartinista Kilpiseen. WSOY, Helsinki.

Majamaa, Raija 1998. Kansallismielen kasvattaja. Teoksessa Päivän Topelius. Topelius lasten ja nuorten kirjailijana. Toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu Oy, Helsinki.

Mann, Thomas 1987. Totuudesta ja kauneudesta. Esseitä kirjallisuudesta ja filosofiasta. Otava, Helsinki.

Manninen, Juha 1983. Marx ja Väinämöisen soitto. Tiede & Edistys 2/1983.

Manninen, Juha 1986. "…se voitti itselleen vain sivistyksen voitot". Suomen hegeliläisyyden perusteemoja. Teoksessa Hyöty, sivistys, kansakunta. Suomalaista aatehistoriaa. Toim. Juha Manninen, Ilkka Patoluoto. Pohjoinen, Oulu.

Markkola, Pirjo 2002. Vahva nainen ja kansallinen historia. Teoksessa Suomineitonen hei! Kansallisuuden sukupuoli. Toim. Tuula Gordon, Katri Komulainen, Kirsi Lempiäinen. Vastapaino, Tampere.

Marttinen, Tauno 1976. Miten sävellykseni ovat syntyneet. Teoksessa Miten sävellykseni ovat syntyneet. 12 suomalaista säveltäjää kertoo. Toim. Erkki Salmenhaara. Otava, Helsinki. Marttinen, Tauno 1985. Kalevala. Syvällistä tietoa elämästä. Sibelius-loosi 47, Hämeenlinna.

Marx, Karl 1975a. Volkslieder aller deutschen Mundarte, spanische, griechische, lettische, lappländische, esthnische, albanesische etc. zusammengestellt aus verschiednen Sammlungen u.s.w. für mein süsses Herzens-Jennychen. Karl Marx. Werke. Artikel - literarische Versuche bis März 1843. Text. Karl Marx - Friedrich Engels. Gesamtausgabe (MEGA). Erste Abteilung. Werke - Artikel - Entwürfe. Band 1. Hrsg. vom Insititut für Marxismus-Leninismus beim Zentralkomitee der Kommunistichen Partei der Sowjetunion und vom Institut für Marxismus-Leninismus beim Zentralkomitee der Sozialistischen Einheitspartei Deutschlands. Dietz, Berlin.

Marx, Karl 1975b. "Grundrissen" johdanto eli yleisjohdatus vuosien 1857–1858 taloustieteellisiin käsikirjoituksiin. Suom. Antero Tiusanen. Kansankulttuuri, Helsinki.

Meriläinen, Mikko & Kononen, Suonna 2000. Wigwam – Fresh Garbage from the Nuclear Dustmen’s Ball…Tekstivihko cd-levyyn Wigwam: Fresh Garbage – Rarities 1969-1977. LXCD 626.

Meyer, J. 1850. Ilias und Odyssee. Teoksessa Das grosse Conversations-Lexicon für die gebildeten Stände, Sechzehnter Band. Toim. J. Meyer. Druck und Verlag des Bibliographischen Instituts, Hildburghausen & Amsterdam.

Mickwitz, Joachim 1995. Folkbildning, företag, propaganda. Den finska icke-fiktiva filmen på det fält där nationellt symbolgods skapades under mellankrigstiden. SHS, Helsinki.

Mickwitz, Joachim 1999. Åboromantiken och A. I. Arwidsson. Teoksessa Finlands svenska litteraturhistoria. Första delen: Åren 1400–1900. Toim. Johan Wrede. SLS, Helsingfors. Mikkola, Kati 2000. Isänmaan nousu. Isänmaallisuuden ulottuvuudet Topeliuksen Maamme kirjassa. Uskontotieteen julkaisematon pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.

Mikkola, Kati 2004. Uskonto, isänmaa, isänmaausko. Teoksessa Uskonnon paikka. Kirjoituksia uskontojen ja uskontoteorioiden rajoista. Toim. Outi Fingerroos, Minna Opas ja Teemu Taira. SKS, Helsinki.

Mikkola, Kati 2005. Uutuuksien pyhyys ja pahuus. Teoksessa Kansan etiikkaa. Käsityksiä hyvästä ja pahasta. Toim. Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela. SKS, Helsinki

Mikkola, Kati 2006. Suomen kehkeytyminen omaksi itsekseen. Herder ja Topeliuksen Maamme kirja. Teoksessa Herder, Suomi, Eurooppa. Toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen. SKS, Helsinki.

Mirov, Ruth 1989. Jakob Hurdast August Annistini – rahvalauludest eeposeni? Akadeemia 5: (1025) 1029–1050.

Mirov, Ruth 1996. Eepose-igatsus: Lisandusi kirjanduse ja rahvaluule suhete probleemile. Akadeemia 4: 652–679.

Mirov, Ruth 2006. "Kalevipoja" parandamisest ja Ridala ümberluulendusest. Looming 4: 569–578.

Mišin, Armas 1999. Kalevala venäläisessä tieteessä ja kritiikissä. Carelia: Karjalan ASNT:n, Kirjailijaliiton, Inkerin liiton, Karjalan ja Vepsän kulttuuriseurojen kulttuurilehti. 2/1999.

Moltesen, Eva 1910. Kalevalan tarinat. Otava, Helsinki.

Müller, F. Max 1856. Comparative Mythology. Teoksessa Selected Essays on Language, Mythology and Religion. Vol. 1. Longmans, Green, London.

Müller, F. Max 1873. Introduction to the Science of Religion. Lectures at the Royal Institution, 1871. Longmans, Green, London.

Mäkelä, Mauno 1996. Kerrankin hyvä kotimainen. Elokuvatuottajan muistelmat. Toim. Kalevi Koukkunen. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva.

Mäkelä, Tomi 2007. Jean Sibelius. "Poesie in der Luft". Studien zu Leben und Werk. Breitkopf & Härtel, Wiesbaden–Leipzig–Paris.

Mäkelä-Henriksson, Eeva 1961. Kalevalan lyhennelmistä ja mukaelmista. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 41. WSOY, Porvoo.

Mäkeläinen, Niina 2002. Soi sana kultainen. Helsingin Sanomien viikkoliite NYT 6.12.2002.

Mäkinen, Kirsti (toim.) 1985. Kalevala, perinne ja koulu. Äidinkielen opettajain liitto, Helsinki.

Mäkinen,Kirsti 1986. Kalevala ja nykyaika. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Mäkinen, Kirsti 2002. Suomen lasten Kalevala. Kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin. Kolmas painos. Otava, Helsinki.

Mäkinen, Kirsti 2007. Lollot ja kollot. Suomalaista naapurihuumoria. Otava, Helsinki.

Mäkinen, Vesa 1981. Zachris Topelius ja Maamme kirja. Teoksessa Topelius: Maamme kirja. Ennen myöhemmän ajan lisäyksiä ja uudelleen kuvitettuna Paavo Cajanderin suomennoksen pohjalta toimittanut Vesa Mäkinen. WSOY, Helsinki.

Nagahara, Kazuko 1997. Fujo Shimbun ni miru Ajia-kan (Views of Asia in Fujo Shimbun). Teoksessa Fujo Shimbun to Josei no Kindai (Fujo Shimbun and Women’s Modernity). Toim. Fujo Shimbun o Yomukai. Fiji-Shuppan, Tokyo.

Nelimarkka, Riitta 1973. Sammon ryöstö. Gummerus, Jyväskylä.

Nenola, Aili 2002. Inkerin itkuvirret. Ingrian Laments. SKS, Helsinki.

Nenola, Aili & Timonen, Senni 1990. Lukijalle. Teoksessa Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista. Toim. Aili Nenola ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Nenonen, Markku 1999. Elokuvatarkastuksen synty Suomessa (1907–1922). SHS, Helsinki.

Nichols, Bill 2001. Introduction to Documentary. Indiana University Press, Bloomington & Indianapolis.

Niemi, A. R. 1898. Kalevalan kokoonpano. I. Runokokous Väinämöisestä. SKS, Helsinki.

Niemi, A. R. 1902. Elias Lönnrotin matkat I–II. SKS, Helsinki.

Niemi, A. R. (toim.) 1903. D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia. SKS, Helsinki.

Niemi, A. R. 1904 (toim.). Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle. SKS, Helsinki.

Niemi, A. R. 1921. Vienan läänin runonlaulajat ja tietäjät. Teoksessa Suomen Kansan Vanhat Runot I4: Vienan läänin runot 4. Toim. A. R. Niemi. SKS, Helsinki.

Niemi, A. R. 1922. Reinhold von Becker Kalevalan kokoonpanijan edelläkävijänä. Kalevalaseuran vuosikirja 2. WSOY, Helsinki.

Nieminen, Kai 1999. Kalevala 1999. Elias Lönnrotin 1849 ilmestyneen Kalevalan pohjalta kirjoittanut Kai Nieminen, kuvittanut Adam Korpak. SKS, Helsinki.

Nikkonen, Raimo 1986. Kalevalan sankareita tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Nochlin, Linda 1999. Representing Women. Thames and Hudson, London.

Nordberg, Leo 1959. Uusi Suomi 18.10.1959.

Nordgren, Pehr Henrik 1985. Kirje Kalevi Aholle 6.5.1985. Vastaanottajan hallussa.

Nordman, Kurt (toim.) 2005. Keihäänkärkiä. Kolmetoista kertomusta suomalaisesta huipputekniikasta. Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Helsinki.

Nordman, V. A. 1975. Historian apulaisen virka Turun akatemiassa ja Helsingin yliopistossa 1803–1852. SHS, Helsinki.

Noro, Mauri 1968. Kaitselmusaate Topeliuksen historianfilosofiassa. WSOY, Helsinki.

Nurmi, Veli 1988. Uno Cygnaeus. Suomalainen koulumies ja kasvattaja. Kouluhallitus, Helsinki.

Ochiai, Emiko 1996. Kindai Kazoku o meguru Gensetsu (Discourse on Modern Family). Teoksessa "Kazoku" no Shakaigaku. (Sociology of "Family"). Toim. Shun Inoue, Chizuko Ueno et al. Iwanami Shoten, Tokyo.

Ohrt, F. 1909. Kalevala kansanrunoelmana ja kansalliseepoksena. Suom. Jaakko Suomalainen. Suomalaisen laitoksen tarkastaneet tekijä ja Kaarle Krohn. Kansanvalistusseura, Helsinki.

Oittinen, Hannu 2006. Uusi Kalevipoegin versio löytyi sattumalta. Hiidenkivi 2/2006, 58.

Ojajärvi, Aulis 1942. Ryöstetty Kalevala. Uusi Suomi. No.57.

Okkonen, Onni 1942. Sodan kuvia ja rauhan ajatus muinaisrunoudessamme. Helsingin Sanomat 1.3.1942.

Okkonen, Onni 1961. A. Gallen-Kallela. Elämä ja taide. WSOY, Porvoo.

Ollila, Anne 1993. Suomen kotien päivä valkenee… Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939. SHS, Helsinki.

Ollilainen, P. 1915. Nuorten Kalevala. Sommitteli P. Ollilainen. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.

Ollitervo, Sakari & Immonen, Kari (toim.) 2006. Herder, Suomi, Eurooppa. SKS, Helsinki.

Olsson, Pia 1999. Eteen vapahan valkean Suomen. Kansatieteellinen tutkimus lottatoiminnasta paikallisella tasolla vuoteen 1939. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Olsson, Pia 2005. Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa. Otava, Helsinki.

Orsmaa, Taisto-Bertil 1976. Teatterimme käänne. Ekspressionismi suomalaisessa teatterissa. Gaudeamus, Helsinki.

P:nen 1931. Isänmaallisia naisiamme. Elin Malin. Lotta Svärd 13, 212–213.

Paasikivi, J. K. 1949. Kalevalanpäivä – suuri kansallinen juhla. Helsingin Sanomat 1.3.1949.

Paasikivi, J. K. 1958. Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41. I: Talvisota. WSOY, Helsinki.

Paavolainen, Olavi, toim. 1965. Karjala, muistojen maa. Karjalan liiton muistojulkaisu. WSOY, Porvoo.

Palmén, Johan Philip 1859. Juridisk handbok för medborgerlig bildning. Helsingfors.

Palmén, Johan Philip 1863. La´in-opillinen käsikirja Yhteiseksi siwistykseksi. Suom. Elias Lönnrot. SKS, Helsinki.

Palmgren, Raoul 1935. Kalevala marxilaisuuden valossa. Kirjallisuuslehti 4/1935.

Palmgren, Raoul 1949. Kalevala – kansan eepos ja naapurikansojen yhdistäjä. Vapaa Sana 19.4.1949.

Palmgren, Raoul 1966. Joukkosydän I–II. Vanhan työväenliikkeemme kaunokirjallisuus. WSOY, Helsinki.

Palmgren, Raoul 1974. Kirjallisuuden sosiaalinen ja ideologinen tausta Suomessa. Kirjallisuuden a-kurssin luentosarja. Toinen täydennetty ja korjattu laitos. Juoni ry, Oulu. [moniste]

Palmgren, Raoul 1976. Suuri linja Arwidssonista vallankumouksellisiin sosialisteihin. Kansallisia tutkielmia. Toinen painos. Kansankulttuuri, Helsinki.

Palmgren, Raoul 1983. Kapinalliset kynät. Itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus I. Kaksi puoluekirjallisuutta ja muotovallankumous (1918–30). WSOY, Helsinki.

Palonen, Kari 2003. Politiikka. Teoksessa Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Toim. Matti Hyvärinen, Jussi Kurunmäki, Kari Palonen, Tuija Pulkkinen & Henrik Stenius. Vastapaino, Tampere.

Peltonen, Aarre M. 1953. Lyhennykset ja lähteet. Teoksessa Eino Leino: Päivän kehrä. Valitut runot. Eri toisinnoista valikoiden osastoiksi ja kolmeksi kokoelmaksi sommitellut sekä johdannolla, aikataulukolla ja tekstikritiikillä varustanut Aarre M. Peltonen. Otava, Helsinki.

Peltonen, Aarre M. 1968. Eino Leinon runojen syntyajat ja toisinnot 1908–1915. Teoksessa Eino Leino: Runot IV 1908–1915. Toisinnoilla ja tekstikritiikillä varustaen toimittanut Aarre M. Peltonen. Otava, Helsinki.

Pentikäinen, Johanna 2002. Myytit ja myyttisyys Paavo Haavikon teoksissa Kaksikymmentä ja yksi, Rauta-aika ja Kullervon tarina. Yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto.

Pentikäinen, Juha 1987. Kalevalan mytologia. Gaudeamus, Helsinki.

Pentikäinen, Juha 1989. Kalevalan maailma. Uusi laitos. Yliopistopaino, Helsinki.

Pentikäinen, Juha 1995. Saamelaiset – Pohjoisen kansan mytologia. SKS, Helsinki.

Perttunen, Kaisa-Marja 1975. Lönnrotiana 1–30. Selvitys Elias Lönnrotin käsikirjoituskokoelmasta. Suomi 121:1. SKS, Helsinki.

Perttunen, Kaisa-Marja 1975a. Lönnrot ja rahvaanrunous. Teoksessa Wäinämöisen Weljenpojat. Tutkielmia talonpoikaisrunoudesta. Toim. Jukka Kukkonen ja Hannu Sihvo. WSOY, Porvoo–Helsinki.

Piela, Ulla 1999. Aino-myytti. Teoksessa Kalevalan hyvät ja hävyttömät. Toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila & Tarja Kupiainen. SKS, Helsinki.

Piela, Ulla 2001. Kalevalan naiset. Teoksessa Pinx. Maalaustaide Suomessa. Suuria kertomuksia. Toimituskunta Sederholm, Helena et.al. WSOY, Helsinki.

Piela, Ulla 2002. Koko maailman Kalevala. Kertomus Uuden Kalevalan juhlavuodesta 1999. Teoksessa Pyhän perintö. Kirjoituksia suomalaisesta pyhästä Kalevalassa, kansaperinteessä, luonnossa ja taiteessa. Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki.

Piela, Ulla 2004. Juhana Kainulainen, Elias Lönnrotin ensimmäinen laulaja. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Piela, Ulla, Knuuttila, Seppo & Kupiainen, Tarja (toim.) 1999. Kalevalan hyvät ja hävyttömät. SKS, Helsinki.

Pihasoittajat 1996 (1975). Kontaten kotia. CD-levy. Love Records LRCD 131.

Piila, Liisa Maria 1984. Lähikuvassa Pekka Kostiainen (Kostiaisen haastattelu). Rondo 7/1984.

Pimiä, Tenho 2007. Sotasaalista Itä-Karjalasta - suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941–1944. Ajatus Kirjat, Helsinki.

Pirtola, Erkki 2001. Kalevalainen kirjokansi ja nykytaide. Teoksessa Pinx. Maalaustaide Suomessa. Suuria kertomuksia. Toimituskunta Sederholm, Helena et.al. WSOY, Helsinki.

Pirtola, Erkki 2002. Kalevala! Nyt! Joitakin huomioita taiteemme 1980- ja 1990-luvun kalevalaisiin piirteisiin. Teoksessa Pyhän perintö. Kirjoituksia suomalaisesta pyhästä Kalevalassa, kansanperinteessä, luonnossa ja taiteessa. Toim. Pekka Laaksonen, Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki 2002.

P-m 1957. Meninglös storm kring Kalevala. Nya Pressen. 1.8.1957.

Pollock, Griselda 2003 (1999). Differencing the Canon: Feminist Desire and the Writing of Art’s Histories. Routledge, London.

Porter, James 2001. "Bring Me the Head of James Macpherson": The Execution of Ossian and the Wellsprings of Folkloristic Discourse. Journal of American Folklore 114 (454): 396–435.

Porthan, Henrik Gabriel 1982. Valitut teokset. Kääntänyt ja esipuheen ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. SKS, Helsinki.

Porthan, Henrik Gabriel 1983. Suomalaisesta runoudesta. Kääntänyt ja johdannon kirjoittanut Iiro Kajanto. SKS, Helsinki. (Alkuteos De Poësi Fennica, 1778.)

Propp, Vladimir 1984. Kalevala kansanrunouden valossa. Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Pulkkinen, Risto 2003. Vastavirtaan. C. A. Gottlund 1800-luvun suomalaisena toisinajattelijana: psykobiografinen tutkimus. Yliopistopaino, Helsinki.

Pyhä Raamattu. 1993. Suomen evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Gummerus, Jyväskylä–Helsinki.

Päivärinta, Pietari 2002. Elämäni. SKS, Helsinki.

Pääkkönen, Irmeli (toim.) 1998. Vaka veli veikkoseni. C. N. Keckmanin kirjeitä 1812–1838. SKS, Helsinki.

Railo, Eino 1934. Yleinen kirjallisuuden historia. WSOY, Porvoo–Helsinki.

R(aitio), K. 1887. Silmäys Kalevalaan. Illanvietteeksi kansalle. WSOY, Porvoo.

Ranta, Sulho 1942. Musiikin valtateillä. WSOY, Porvoo.

Ranta, Sulho 1946. Sävelten valoja ja varjoja. WSOY, Porvoo.

Rantanen, Päivi 1997. Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. SKS, Helsinki.

Rautavaara, Einojuhani 1983. Sammon ryöstö -teoksen käsiohjelmateksti.

Reil, Johann Christian 1968 (1796–1815). Von der Lebenskraft. Klassiker der Medizin, Bd. 2. Leipzig.

Reill, Peter Hans 1994. Science and the Construction of Cultural Sciences in the Late Enlightenment Germany: The Case of Wilhelm von Humboldt. History and Theory 33: 3 (1994), 345–366.

Rein, Gabriel 1831. Finlands Forntid i Cronologisk öfversigt, åtföljd af de förnämsta händelser ur Rysslands och Sveriges Historia. Förra Häftet. J. C. Frenckell & son, Helsingfors.

Rein, Gabriel 1870. Föreläsningar öfver Finlands historia. Förra delen. Utg. [af Matthias Akiander] efter författarens död. Edlunds förlag, Helsingfors.

Reitala, Aimo 1997. Akseli Gallen-Kallela. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. SKS, Helsinki. (Viitattu 8.4.2008) Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi

Ridala, Villem 1921. Kalevipoeg. Kirjutanud V. Ridala. Kool, Tallinn.

Ridala, Villem 1929. Kalevipoeg. Sanastolla ja selityksillä varustanut Helmer Winter. Otava, Helsinki.

Ringbom, Sixten 1972. Kreikkalainen vai karjalainen? Kansallisen taiteen muuttuva ihanne. Taide 72 (1972), 5–13.

Rintala, Aulis 1999. Kalevalamitan opas urbaanille runoniekalle. Kalevalaisen Runokielen Seura, Tampere.

Rissanen, Eeva 1986. Kalevalan avain ja Pekka Ervast. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen & Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Roininen, Aimo 1993. Kirja liikkeessä. Kirjallisuus instituutiona vanhassa työväenliikkeessä (1895–1918). SKS, Helsinki.

Ronkainen, Timo. Kalevala-aiheisista sarjakuvista. http://kansalaistalo.jns.fi/josase/kalevala.htm

Rosa, Don 1999. Sammon salaisuus. Teoksessa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Walt Disney/Helsinki Media, Sarjakuvat, Helsinki.

Runeberg, Fredrika 1984. Kynäni tarina. Muistiinpanoja Runebergista. Lyhennelmä, suom. Tyyni Tuulio. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva.

Rühs, Friedrich 1809. Finland und seine Bewohner. Göschen, Leipzig.

Rühs, Friedrich 1811. Finland och dess invånare. Ifrån tyskan af R-de (K. von Böningh). Stockholm.

Räisänen, Kimmo 2003. "Tehkää vain, kyllä valtio maksaa!" – suomalais-neuvostoliittolaiset yhteistuotantoelokuvat. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, historian laitos.

Räsänen, Auli 1983. Kalevala inspiroi kolmeen oopperaan. Einojuhani Rautavaaran haastattelu. Uusi Suomi 6.3.1983.

Räty-Hämäläinen, Aino 2002. Raja-Karjalan kunnailta. WSOY, Helsinki.

Saarela, Matti 2004. Se on Mytologiaa! Etelä-Saimaa 18.11.2004.

Saari, Mirja 1999. Kieli, kulttuuri, identiteetti. Teoksessa Suomi. Maa, kansa, kulttuurit. Toim. Markku Löytönen & Laura Kolbe. SKS, Helsinki.

Saarikoski, Helena 2003. Taian tantsihin ruveta. Tanssikulttuurin muistomerkki 1800-luvun alkupuolen Vienasta. Teoksessa Tanssi tanssi. Kulttuureja, tulkintoja. Toim. Helena Saarikoski. SKS, Helsinki.

Saarinen, Eliel 1921. Kalevalatalo. Suomalaisen kulttuuritutkimuksen ahjo ja ohjelma. Talon piirustusluonnokset tehnyt Eliel Saarinen. Otava, Helsinki.

Saarinen, Jukka 1988. Variaatio Arhippa ja Miihkali Perttusen epiikassa. Folkloristiikan pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kulttuurientutkimuksen laitos.

Saarinen, Jukka 2004. Arhippa Perttunen. Esitelmä Kuhmossa Juminkeon Arhippa-seminaarissa.

Sadeniemi, Matti 1951. Die Metrik des Kalevala-Verses. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Saku 1957. Väinämöinenkö kommunisti? Kajaani 1.8.1957.

Sallamaa, Kari 1985. Uuden Sammon takojat. Tiede & Edistys 2/1985.

Sallinen, Leena 2005. Urbaani Etelä-Karjala hakusessaan. Nauhakaupunki näyttää nurjat kasvot kuutostien kulkijalle. Etelä-Saimaa 2.1.2005.

Salmenhaara, Erkki 1970. Tapiola. Suomen musiikkitieteellinen seura, Helsinki.

Salmenhaara, Erkki 1987. Leevi Madetoja. Tammi, Helsinki.

Salmi, Hannu 1996. Spektaakkeli monumenttina. Historiallisuuden merkkejä amerikkalaisissa antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu 4/1996.

Salmi, Hannu 2000. "Ansichten aus Helsingfors": Kotimaisen elokuvan historiaa verkossa. Agricolan tietosanomat 3–4/2000. http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero3-4-00/helsinkielokuva.html

Salmi, Hannu 2002. Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1916. SKS, Helsinki.

Salminen, Aarne 1985. Lyhyt Kalevala. Elias Lönnrotin 1862 tekemän lyhennelmän mukaan toimittanut Aarne Salminen. SKS, Helsinki.

Salminen, Väinö 1905. D. E. D. Europaeus. SKS, Helsinki.

Salminen, Väinö 1910. Kalevalan runojen laulajista. WSOY, Porvoo.

Salminen, Väinö 1934. Suomalaisen muinaisrunouden historia. SKS, Helsinki.

Salminen, Väinö 1935. Kalevala-kirja. Otava, Helsinki.

Salminen, Väinö (toim.) 1940. Kalevala sankarirunoelmana. Otava, Helsinki.

Salminen, Väinö 1942. Naiset ja sankarien äidit Itä-Karjalan muinaisrunojen kuvaamina. Lotta Svärd Julkaisu N:o 56.

Salminen, Väinö 1947. Kalevala-kirja. Toinen, uusittu painos. Otava, Helsinki.

Salomaa, Aili 1939. Kalevalan arvo. Lotta Svärd 4, 49–50.

Salomaa, Erkki 1966. Yrjö Sirola, sosialistinen humanisti. Kansankulttuuri, Helsinki.

Sarajas, Annamari 1956. Suomen kansanrunouden tuntemus 1500–1700-lukujen kirjallisuudessa. WSOY, Porvoo.

Sarajas, Annamari 1961. Elämän meri. Tutkielma uusromantiikan kirjallisista aatteista. WSOY, Helsinki.

Sarajas, Annamari 1984. Snellman ja Kalevala. Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Sarajas-Korte, Salme 1989. Maalaustaide 1890-luvulla – mystiikkaa vai kansallisromantiikkaa. Teoksessa Ars – Suomen taide 4. Toim. Sarajas-Korte, Salme et al. Weilin+Göös, Helsinki.

Sarmela, Matti 1981. Karjalaisista tavoista. Teoksessa Karjala. 1. Portti itään ja länteen. Toim. Yrjö-Pekka Mäkinen & Ilmari Lehmusvaara. Arvi A. Karisto Oy, Hämeenlinna.

Satka, Mirja 1994. Sota-ajan naiskansalaisen ihanteet naisjärjestöjen arjessa. Teoksessa Naisten hyvinvointivaltio. Toim. Anneli Anttonen, Lea Henriksson, Ritva Nätkin. Vastapaino, Tampere.

Saukkonen, Pasi 1998. Kansanluonteen ’kansa’ Zachris Topeliuksella ja Robert Fruinilla. Teoksessa Kansallisvaltion kielioppi. Toim. Marja Keränen. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Saukkonen, Pasi 1999. Suomi, Alankomaat ja kansallisvaltion identiteettipolitiikka. Tutkimus kansallisen identiteetin poliittisuudesta, empiirinen sovellutus suomalaisiin ja hollantilaisiin teksteihin. SKS, Helsinki.

Savo, Martti 1959. Sampo on taottu. Kansan Uutiset 17.10.1959.

Savolainen, Ester 1933. Kansan runoutemme äitikuva. Lotta Svärd 7-8, 105–106.

Savolainen, Ester 1934. Kalevala ja suomen kansa. Lotta Svärd 3, 36.

Savolainen, Ester 1937. Alkupuhe Kalevala-juhlaan. Lotta-Svärd Julkaisu N:o 29. Lotta-Svärd Yhdistyksen Ohjelmistoa 6. Ohjelmaluonnos Kalevala-Juhlaa varten. Laatinut Ester Savolainen.

Sawin, Patricia E. 1990. Kalevalan naishahmot Lönnrotin hengentuotteina. Teoksessa Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista. Toim. Aili Nenola ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Schauman, August 1924. Kuudelta vuosikymmeneltä Suomessa: muistoja elämän varrelta. Gummerus, Jyväskylä.

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph 1976 (1793). Über Mythen, historische sagen und Philosopheme der ältesten Welt. Schelling Werke 1. Frommann-Holzboog, Stuttgart.

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph 1994 (1797). Ideen zu einer Philosophie der Natur. Historisch-kritische Ausgabe, Stuttgart.

Schings, Hans-Jürgen 1977. Melancholie und Aufklärung. J. B. Metzlersche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart.

Schlegel, Friedrich 1967 (1800). Gespräch über die Poesie; Rede über die Mythologie. Teoksessa Charakteristiken und Kritiken I (1796–1801). Toim. Hans Eicher. Kritische Friedrich-Schlegel-Ausgabe. Zweiter band. Verlag Ferdinand Schöningh, Zürich.

Seppälä-Pekkanen, Virpi 1987. Johdanto teoksessa Daniel Juslenius: Vanha ja uusi Turku. Suom. Tuomo Pekkanen ja Virpi Seppälä-Pekkanen. SKS, Helsinki.

Sepänmaa, Yrjö 1986. Kalevala-harhat. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Serp 1957. Helsingin Sanomat 28.7.1957.

Setälä, E. N. 1909. Kalevala suomalaisena kansalliseepoksena. Teoksessa Kalevalavihko. Julkaisi Valvoja. Otava, Helsinki. 3–12.

Setälä, E. N. 1932. Sammon arvoitus. Otava, Helsinki.

Seydon, Christiane 1987. Eepos ja kulttuuri-identiteetti Afrikan näkökulmasta. Teoksessa Kalevala ja maailman eepokset. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Sharpe, Eric J. 1986. Comparative Religion: A History. Duckworth, London.

Sher, Richard B. 1991. Percy, Shaw, and the Ferguson "Cheat": National Prejudice in the Ossian Wars. Teoksessa Ossian Revisited. Toim. Howard Gaskill. Edinburgh University Press, Edinburgh.

Sibelius, Jean 1980. Joitakin näkökohtia kansanmusiikista (Helsingin yliopiston koeluento). Musiikki 1980:2.

Sihvo, Hannes 1969. Karjalan löytäjät. Kirjayhtymä, Helsinki.

Sihvo, Hannes 1973. Karjalan Kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. SKS, Helsinki

Sihvo, Hannes 1981. Karelianismi – kalevalaiskarjalainen unelma. Teoksessa Karjala. 1. Portti Itään ja länteen. Toim. Yrjö-Pekka Mäkinen & Ilmari Lehmusvaara. Arvi A. Karisto Oy, Hämeenlinna.

Sihvo, Hannes 1984. Serbialaista ja suomalaista. Runeberg ja Lönnrot kansanrunon maailmassa. Teoksessa Lönnrotin aika. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Sihvo, Hannes 1985. Menneisyyden ja tulevaisuuden Kalevala. Uusi Suomi 28.2.1985. Kalevala. Uuden Suomen erikoisnumero Kalevalan 150. juhlapäivänä 28.2.1985.

Sihvo, Hannes 1986. Bombastinen Kalevala. Teoksessa Kirjokannesta kipinä. Kalevalan juhlavuoden satoa. Toim. Matti Kuusi, Pekka Laaksonen, Hannes Sihvo. SKS, Helsinki.

Sihvo, Hannes 2003. Karjalan kuva. Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana. 2. tarkistettu ja täydennetty painos. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 1987. Myytti ja historia eeppisessä kansanrunoudessa. Teoksessa Muinaisrunot ja todellisuus. Suomen kansan vanhojen runojen historiallinen tausta. Toim. Martti Linna. Historian ystäväin liitto, Lohja.

Siikala, Anna-Leena 1992. Suomalainen šamanismi – mielikuvien historiaa. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 1996. Kalevalaisen mytologian nainen. Teoksessa Näkökulmia karjalaiseen perinteeseen. Toim. Pekka Hakamies. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 1999. Väinämöinen – poliittinen johtajuus ja myyttinen ajattelu. Teoksessa Kalevalan hyvät ja hävyttömät. Toim. Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Tarja Kupiainen. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 2002. Elias Lönnrot etnografina. Teoksessa Lönnrotin hengessä. Toim. Pekka Laaksonen ja Ulla Piela. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena 2004. Kalevalaisen runon myyttisyys. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Siikala, Anna-Leena & Siikala, Jukka 2005: Return to Culture. Oral Tradition and Society in the Southern Cook Islands. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki.

Siikala, Jukka 1991. Akatokamanava. Myth, History and Society in the Southern Cook Islands. Polynesian Society, Auckland & Finnish Anthropological Society, Helsinki.

Siikala, Jukka 2006. The Ethnography of Finland. Annual Review of Anthropology 35.

Siikala, Kalervo 1976. Suomen kansainväliset kulttuurisuhteet. Kirjayhtymä, Helsinki.

Siimes, Suvi-Anne 1997. Sampoa etsimässä. Kehitysmaat ja kansantalous. Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyöosasto, Helsinki.

Siltari, Aimo 1979. Nähtyä, kuultua. Savon Sanomat 3.12.1979.

Similä, Aapo 1959. Sampo-filmi – Neuvostoliiton suurlahja suomalaisille. Kaleva 22.10.1959 ja Keskisuomalainen 23.10.1959.

Simonsuuri, Aili (toim.) 1950. Koululainen kirjoittaa Kalevalasta: näytteitä Kalevalaisten Naisten v. 1949 järjestämän kirjoituskilpailun tuloksista. SKS, Helsinki.

Sinha, Mrinalini 1987. Gender and Imperialism: Colonial Policy and the Ideology of Moral Imperialism in late Nineteenth-Century Bengal. Teoksessa Changing Men: New Directions in Research on Men and Masculinity. Toim. Michael S. Kimmel. Sage, Newbury Park, Calif.

Sirelius, U. T. 1921. Suojärven filmiretki. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 1. Otava, Helsinki.

Sirkka, Impi 1936. Äidille Toukokuun 10 Päivänä! Lotta Svärd 8, 115–116.

Sirola, Yrjö 1915a (Viksari). Ketä olivat Kalevalan sankarit? Työmies 8.1.1915.

Sirola, Yrjö 1915b (s.n.). Missä valossa on vanhan runoutemme kehitystä katsottava? Työmies 20.1.1915.

Sirola, Yrjö 1935a. Kalevala, työtätekevien kulttuuriperintö. Tov. Yrjö Sirolan selostus Karjalan Neuvostokirjailijain liiton Kalevala-kokouksessa helmikuun 26. päivänä 1935. Petroskoi.

Sirola, Yrjö 1935b. Kalevalan 100-vuotismuiston johdosta. Kommunisti 2/1935.

Sirola, Yrjö 1935c. Vieläkin "Kalevalasta". Kommunisti 4/1935.

Sirola, Yrjö 1935d. Vieläkin "Kalevalasta". Kommunisti 5/1935.

Sirola, Yrjö & Lassy, Ivar 1935. Kalevalasta. Johdanto teokseen Kalevala. Painettu toisen stereotypoidun tekstilaitoksen mukaan. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.

SKF 6: Suomen Kansallisfilmografia 6. 1957–1961. Vuosien 1957–1961 suomalaiset kokoillan elokuvat. VAPK?Kustannus, Helsinki.

SKVR = Suomen Kansan Vanhat Runot I–XV. SKS, Helsinki 1908–1997.

Skyttä, Kyösti & Skyttä, Päivi 1981. Tuntematon Snellman. Kirjayhtymä, Helsinki.

Smith, Adam 2003 (1759). Moraalituntojen teoria. Kautelaari Kustannus, Helsinki.

Smith, Anthony D. 1999 (1984). National identity and myths of ethnic descent. Teoksessa Myths and Memories of the Nation. Oxford University Press, Oxford.

[Snellman, J. V.] J. V. S. 1847. Inhemsk litteratur. Litteraturblad [6], Juli 1847.

Snellman, Paavo 1905. Zacharias Topelius kasvatustieteilijänä. Yrjö Weilin, Helsinki.

Sonninen, Hilkka-Liisa 1977. Tekstin käsittelystä Ahti Sonnisen Suomalaisessa messiadissa. Julkaisematon proseminaariesitelmä. Helsingin yliopisto, musiikkitieteen laitos.

Steiner, Rudolf 1912. Das Wesen nationaler Epen mit speziellem Hinweis auf Kalevala. Öffentlicher Vortrag gehalten zu Helsingfors am 9. April 1912.

Steiner, Rudolf 1916. Elämänkysymyksiä teosofiselle liikkeelle. Adolf Nylund, Seinäjoki.

Steiner, Rudolf 1985. Kalevalan olemus. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki.

Steinitz, Wolfgang 1934. Der Parallelismus in der finnisch-karelischen Volksdichtung. Untersucht an den Liedern des karelischen Sängers Arhippa Perttunen. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki.

Stenberg, Elli 1947. Yrjö Sirola. Suomalaisia sosialisteja, Kolmas osa. Työväen Sivistysliitto, Helsinki.

Stenius, Henrik 2003. Kansalainen. Teoksessa Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Toim. Matti Hyvärinen, Jussi Kurunmäki, Kari Palonen, Tuija Pulkkinen & Henrik Stenius. Vastapaino, Tampere.

Stewen, Riikka 1993. Oma ja vieras: suomalaisesta maisemasta. Teoksessa Kauas on pitkä matka. Toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. SKS, Helsinki.

Stocking, George W. 1992. The Ethnographer’s Magic and Other Essays in the History of Anthropology. The University of Wisconsin Press, Wisconsin, Madison.

Sturma, Dieter 2000. Politics and the New Mythology: the turn to Late Romanticism. Teoksessa The Cambridge companion to German Idealism. Toim. Karl Ameriks. Cambridge University Press, Cambridge.

Sulkunen, Irma 1987. Naisten järjestäytyminen ja kaksijakoinen kansalaisuus. Teoksessa Kansa liikkeessä. Toim. Risto Alapuro et al. Kirjayhtymä, Helsinki.

Sulkunen, Irma 2004. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892. SKS, Helsinki

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keskustelmukset (14.4.1923) 1928. Suomi. Viides jakso, neljäs osa. SKS, Helsinki.

Suomen kansallisfilmografia 1991. Suomen kansallisfilmografia 6. Vuosien 1957–1961 suomalaiset kokoillan elokuvat. Toim. Kari Uusitalo et al. Valtion painatuskeskus & Suomen elokuva-arkisto, Helsinki.

Suomen kansallisfilmografia 1996. Suomen kansallisfilmografia 1. Vuosien 1907–1935 suomalaiset kokoillan elokuvat. Toim. Kari Uusitalo et al. Edita & Suomen elokuva-arkisto, Helsinki.

Suomen kansallisfilmografia 1998. Suomen kansallisfilmografia 4. Vuosien 1948–1952 suomalaiset kokoillan elokuvat. Toim. Kari Uusitalo et al. Edita & Suomen elokuva-arkisto, Helsinki.

Suomen Kansan Vanhat Runot I–XV. SKS, Helsinki 1908–1997.

Suoninen, Marja 2003. Suomirock kansallisen kulttuurin asialla. Ruisrockin Eppu-jupakan yllättävä käänne. Teoksessa Hyvää pahaa rock 'n' roll. Sosiologisia kirjoituksia rockista ja rockkulttuurista. Toim. Kimmo Saaristo. Helsinki, SKS.

Swahn, Jan-Öjvind 1993. Märchenforschung in Skandinavien. Teoksessa Märchenforschung in Europa. Toim. Diether Röth & Walter Kahn. Haag + Herchen, Frankfurt am Main.

Söderholm, Stig 1989. Itkuvirsiperinne ja Suomen Pohjois-Karjala. Rituaali-itkennästä folklorismiin. Teoksessa Runon ja rajan teillä. Toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki. Söderström, Tyyne 1936. Kalevalan nainen lottien esi-äitinä. Lotta Svärd 5–6, 84–88.

Šikalov, Jurij 2007. "Ilona on käki metsässä, ilona on lapsi perehessä." Syntymä, imeväiskuoleisuus ja aviottomat lapset Vienan Karjalassa ja Vienanmeren länsirannikolla 1860–1910-luvuilla. SKS, Helsinki.

Šitov, N. 1946. Juhlaistunto Petroskoissa "Kalevalan" kansaneepoksen 100-vuotispäivänä. Totuus 22.6. 1946.

Takki, Uuno 1946. Kalevalanpäivänä 1946. Puhe. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 25–26. WSOY, Helsinki–Porvoo.

Talaskivi, Paula 18.10.1959. Viikon filmejä. Helsingin Sanomat 18.10.1959.

Talvikanta, Maija-Liisa 1961. Ossiaanista soittoa. Monrepos’n puiston Väinämöis-patsaat. Kalevalaseuran vuosikirja 41. WSOY, Helsinki.

Talvio, Maila 1935. Mitä Kalevala meille suomalaisille on. Lotta Svärd 3, 34–35.

Tarasti, Eero 1978. Myth and Music. A Semiotic Approach to the Aesthetics of Myth in Music, especially that of Wagner, Sibelius and Stravinsky. Suomen musiikkitieteellinen seura, Helsinki.

Tarkiainen, Viljo 1922. Piirteitä suomalaisesta kirjallisuudesta. WSOY, Porvoo.

Tarkiainen, Viljo 1924. Lönnrot ja Herder. Kalevalaseuran vuosikirja 4. Otava, Helsinki.

Tarkiainen, Viljo 1984. Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. Kuudes painos. WSOY, Helsinki.

Tarkiainen, Viljo & Kauppinen, Eino 1962. Suomalaisen kirjallisuuden historia. Otava, Helsinki.

Tarkka, Lotte 1989. Karjalan kuvaus kansallisena retoriikkana. Ajatuksia karelianismin etnografisesta asetelmasta. Teoksessa Runon ja rajan teillä. Toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Tarkka, Lotte 1990. Epiikan maailma. Vienalaiskylän runokulttuuri symbolisena systeeminä. Folkloristiikan lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, kulttuurientutkimuksen laitos.

Tarkka, Lotte 2004. Viisaampansa vieressä maannut. Genrejen välinen vuorovaikutus kalevalamittaisessa runossa. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Tarkka, Lotte 2005. Rajarahvaan laulu. Tutkimus Vuokkiniemen kalevalamittaisesta runokulttuurista 1821–1921. SKS, Helsinki.

Tarkka, Pekka 2003. Pentti Saarikoski II. Vuodet 1964–1983. Otava, Helsinki.

Tawaststjerna, Erik 1965. Jean Sibelius I. Otava, Helsinki.

Tawaststjerna, Erik 1989. Jean Sibelius I–II. Suom. Tuomas Anhava. 2. uudistettu painos. Otava, Helsinki.

Taylor, Charles 1995. Philosophical Arguments. Harvard University Press, Cambridge, London.

Tedre, Ülo 1998. Rahvaluule. Teoksessa Eesti rahvakultuur. Toim. Ants Viires ja Elle Vunder. Eesti entsüklopeediakirjastus, Tallinn.

Tedre, Ülo 2005. Saateks. Autorist ja tema tööst. Teoksessa August Annist: Friedrich Reinhold Kreutzwaldi "Kalevipoeg". Eesti Keele Sihtasutus, Tallinn.

Tengström, Johan Jakob 1931 (1817–1818). Muutamista Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin esteistä. Teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus VII. Kansallisia herättäjiä, romanttisia runoilijoita, tiedemiehiä ja tutkimusmatkailijoita 1800-luvun alkupuolelta. Toim. E. N. Setälä, V. Tarkiainen, Vihtori Laurila. Suom E. V. I. Karjalainen. Otava, Helsinki. (Alkuteksti "Om några hinder för Finlands litteratur och cultur", Aura I 1817, 69–90 ja Aura II 1818, 93–129.)

Tengström, Johan Jakob 1931 (1838). Aikajärjestyksellisiä luetteloita ja muistiinpanoja Suomen yliopiston entisistä sijaiskanslereista sekä tiedekuntien jäsenistä ja apulaisista. (Liitteenä Mietteitä suomalaisen sivistyksen kehityksestä). Teoksessa Suomen kansalliskirjallisuus VII. Toim. E. N. Setälä, Viljo Tarkiainen, Vihtori Laurila. Otava, Helsinki.

Tengström, Robert 1845a. Finska folket såsom det skildras i Kalevala. Joukahainen Andra Häftet. Wasenius, Helsingfors.

Tengström, Robert 1845b. Teckningar från den fosterländska vitterhetens område I. Kalevala. Fosterländskt Album II. Utg. H. Kellgren, R. Tengström, K. Tigerstedt. Öhman, Helsingfors. Tenhunen, Anna-Liisa 2006. Itkuvirren kolme elämää. SKS, Helsinki.

Tiitta, Allan 1994. Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede. Suomen Tiedeseuran julkaisu 147, Helsinki.

Timonen, Senni 1985. Kalevalan laulajat. Kotiseutu 1, 11–17.

Timonen, Senni 1994. Lemminkäisen äiti. Näkökulmia Lönnrotin tulkintaan. Teoksessa Kalevala ja laulettu runo. Toim. Anna-Leena Siikala, Lauri Harvilahti ja Senni Timonen. SKS, Helsinki.

Timonen, Senni 2002. Lemminkäinen’s mother. Teoksessa The Kalevala and the World’s Traditional Epic. Toim. Lauri Honko. SKS, Helsinki.

Timonen, Senni 2004. Minä, tila, tunne. Näkökulmia kalevalamittaiseen kansanlyriikkaan. SKS, Helsinki.

Timonen, Senni 2007. Elias Lönnrotin seksirunokokoelma 17:67–84. Teoksessa Kansanomainen ajattelu. Toim. Eija Stark & Laura Stark. SKS, Helsinki.

Toiviainen, Sakari 1979. Kalevala kuvakirjana. Ilta-Sanomat 1.12.1979.

Toivola, Antti 1959. Rakenteita, tonaalisia suhteita, motiiveja ja soitinnusta käsittelevä tutkielma Aarre Merikannon orkesterisarjasta Kyllikin ryöstö. Julkaisematon laudatur-tutkielma. Helsingin yliopisto, musiikkitieteen laitos.

Tolvanen, Hannu 2005. On the Kalevala tradition in Finnish popular music before the 1970s. Teoksessa Inspired by tradition. Kalevala poetry in Finnish music. Toim. Jutta Jaakkola ja Aarne Toivonen. Finnish Music Information Centre, Jyväskylä.

Tompuri, Elli 1946. Mikä ihminen on -? Irrallisia lehtisiä. WSOY, Helsinki.

Topelius, Zacharias vanhempi (toim.) 1822–1831. Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös nykyisempiä lauluja. Frenckell, Turku.

Topelius, Zacharias 1845. Äger Finska Folket en Historie? Joukahainen, Ströskrift utgifven af Österbottniska afdelningen 2, Helsingfors.

Topelius, Zacharias 1875. Läsebok för de lägsta läroverken i Finland. Andra Kursen. Boken om Vårt Land. E. W Edlunds förlag, Helsingfors.

Topelius, Zachris 1876. Maamme kirja. Suomentanut J. Bäckwall. G. W. Edlund, Helsinki.

Topelius, Zacharias 1878. Maamme kirja. Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa. 2. korjattu suomenkielinen painos. E. W. Edlundin kustannuksella, Helsinki.

Topelius, Zacharias 1912. Prinsessan av Cypern. Sagospel i fyra akter, efter motiver ur Kalevala. Musik af F. Pacius. Samlade skrifter. Nationalupplaga. Andra serien. Häft. 10–11.

Topelius, Zacharias 1917. Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. Toinen oppimäärä. 22. painos. Muuttamaton, Otto Mannisen korjaama painos. G. W. Edlundin Kustannusosakeyhtiö, Helsinki.

Topelius, Zacharias 1922. Självbiografiska anteckningar. Utgivna av Paul Nyberg. Schildts, Helsingfors.

Topelius, Zacharias 1923. Elämäkerrallisia muistiinpanoja. Otava, Helsinki.

Topelius, Zacharias 1926. Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. 30. korjattu painos. WSOY, Porvoo.

Topelius, Zacharias 1945. Maamme kirja. Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille. 48. painos. WSOY, Porvoo, Helsinki.

Torvinen, Taimi 1989. Kadimah. Suomen juutalaisten historia. Otava, Helsinki.

Totro, Merja, Wallin, Raimo S. & Wallin, Terttu 1979. Kansanruno-Kalevala. Käyttöopas ja ohjelmisto. Otava, Keuruu.

Tuomaala, Saara 2003. Katekismuksesta päästötodistukseen. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3. Oma maa ja maailma. Toim. Anja Kervanto Nevanlinna ja Laura Kolbe. Tammi, Helsinki.

Tuomari Nurmio 1998 (1982). Punainen Planeetta. CD-levy. Johanna JHNCD 3005.

Tuovinen, Petri 2004. Tauno Marttinen. Hämeenlinnan shamaani. Karisto, Hämeenlinna.

Turunen, Aimo 1980. Elias Lönnrot ja kansantaitajat. Teoksessa Kertojat ja kuulijat. Toim. Pekka Laaksonen. SKS, Helsinki.

Turunen, Aimo 1985. Mateli Kuivalatar, Koitereen laulaja, Kantelettaren runotar. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Joensuu.

Turunen, Risto 1996. Syrjästä. Huomioita kahdesta perinnetieteen tutkijasta. Teoksessa Tradition edessä. Kirjoituksia perinteestä ja kulttuurista. Toim. Kaisu Kortelainen ja Sinikka Vakimo. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, Joensuu.

Turunen, Risto 2003. Uhon ja armon aika. Suomalainen kirjallisuusjärjestelmä, sen yhteiskuntasuhteet ja rakenteistuminen vuosina 1944–1952. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Tuukkanen, Kalervo 1947. Leevi Madetoja. Suomalainen säveltäjäpersoonallisuus. WSOY, Helsinki.

Tuuli, Markku 1979. Katso 48/1979.

Tuulipuu 1957. Helsingin Sanomat 27.7.1957.

Ulvo, Marja & Rajamäki, Elise 2001. Kalevalaneuleet. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry & Gummerus, Helsinki.

Undusk, Jaan 1997. Kolm võimalust kirjutada eestlaste ajalugu: Merkel–Jakobson–Hurt. Keel ja Kirjandus 11: 721–734; 12: 797–811.

Urpilainen, Erkki 2002. Gööttiläiset kuninkaat. Kaltio 2/2002.

Utriainen, Terhi 1998. Feminine and Masculine in the Study of Balto-Finnic Laments. Teoksessa Gender and Folklore: Perspectives on Finnish and Karelian Culture. Toim. Satu Apo, Aili Nenola, Laura Stark-Arola. SKS, Helsinki.

Uusitalo, Kari 1972. Eläviksi syntyneet kuvat. Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896–1930. Otava, Helsinki.

Uusitalo, Kari 1975. Lavean tien sankarit. Suomalainen elokuva 1931–1939. Otava, Helsinki.

Uusitalo, Kari 1979. Satu Sammosta. Hyvinkään Sanomat 1.12.1979.

Uusitalo, Kari 1988. Meidän poikamme. Erkki Karu ja hänen aikakautensa. Valtion painatuskeskus & Suomen elokuva-arkisto, Helsinki.

Uusitalo, Kari 1999. Risto Orko. Suomi-Filmin 100-vuotias suurmies. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva.

Vainio, Matti 2002. "Nouskaa aatteet!" Robert Kajanus. Elämä ja taide. WSOY, Helsinki.

Vala, Erkki 1945. Kalevalatutkimus ja shovinismi. Vapaa Sana 28.2.1945.

Valkonen, Markku 1994. Kultakausi. WSOY, Helsinki.

Vallisaari, Hilkka 1984. Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa. Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen tutkimuksia 11, Helsinki.

Valtteri 1957. Kaleva 7.8.1957.

Valvoja 1920: Mitä ajattelette Kalevalan esittämisestä elävin kuvin? Kiertokysely. Valvoja 2/1920.

Venho, Tellervo 1968. Vuonninen. Teoksessa Karjalan laulajat. Toim. Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi ja Leea Virtanen. Kirjayhtymä, Helsinki.

Verminski, A. 1939. Kalevala, Karjalan runojen kansaneepos. Krasnaja Karelija 14.7.1939.

Vesala, Kari Mikko 1993. Etninen uskonnollisuus suomalaisuuden kuvassa. Kommentti Veikko Anttosen artikkeliin "Pysy Suomessa Pyhänä – Onko Suomi uskonto". Teoksessa Mitä on suomalaisuus. Toim. Teppo Korhonen. Suomen Antropologinen Seura, Helsinki.

VIE 1942. Karjalainen nainen. Kastehelmi Karjalainen kertoo. Lotta Svärd 18, 372–373.

Virilio, Paul 1994. Katoamisen estetiikka. Gaudeamus, Helsinki.

Virtanen, Leea 1988. Suomalainen kansanperinne. SKS, Helsinki.

Voipio, Aino 1940. Lukijalle. Kotisivistyksen Alkeita. Maataloudellinen Kotitalousopetusseura. r.y.

Vuorela, Toivo 1977. Ethnology in Finland Before 1920. Societas Scientiarum Fennica, Helsinki.

Väisänen, A. O. 1921. Jean Sibelius vaikutelmistaan. Kalevalaseuran vuosikirja 1. Otava, Helsinki.

Väisänen, A. O. 1935. Sodan-aiheisista Karjalan itkuvirsistä. Lotta Svärd 10-11, 167–168.

Väisänen, A. O. 1948. Kalevala ja säveltaide. Kalevalaseuran vuosikirja 27–28. WSOY, Helsinki.

Väisänen, A. O. 1949. Kalevalan perusta. Aamulehti 27.2.1949.

Väisänen, A. O. 1955. Eräitten Kalevala-sävellysten alkuvaiheita. Kalevalaseuran vuosikirja 35. WSOY, Helsinki.

Väisänen, A. O. 1956. Poimintoja Sibeliuksen tematiikasta kansanmusiikkia silmällä pitäen. Kalevalaseuran vuosikirja 36. WSOY, Helsinki.

Väisänen, A. O. 1990 (1947). Kalevalanmitallisten runojen esitystavat. Teoksessa Hiljainen haltioituminen. A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista. Toim. Erkki Pekkilä. SKS, Helsinki.

Väisänen, Hannu 2001. Minun Kalevalani. Teoksessa Pinx. Maalaustaide Suomessa. Suuria kertomuksia. Toimituskunta Sederholm, Helena et.al. WSOY, Helsinki.

Waardenburg, Jacques 1973. Classical Approaches to the Study of Religion. Aims, Methods and Theories of Research. 1. Introduction and Anthology. Religion and Reason 3. Method and Theory in the Study and Interpretation of Religion. Mouton, The Hague, Paris.

Warelius, Antero 1985 (1847). Suomen kansaa. Kansatieteellisiä havaintoja suuriruhtinaskunnan alueelta. Suom. Irma Sorvali. SKS, Helsinki.

Wigwam 2000. Fresh Garbage- Rarities 1969-1977. CD-levy. Love Records LXCD 626.

Wiklund, K. B. 1901. Om Kalevala, finnarnes nationalepos och forskningarna rörande detsamma. P.A. Norstedt & Söners förlag, Stockholm.

Wiklund, Saga: Tuomela ja Haavikko tekevät Kalevalasta ajankohtaisen. Tapio Tuomelan haastattelu. Ilkka, marraskuu 1999.

Williams, Raymond 1988. Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus. Vastapaino, Tampere.

Wilson, William A. 1976. Folklore and Nationalism in Modern Finland. Indiana University Press, Bloomington.

Wilson, William A. 1985. Kalevala ja kansallisuusaate. Työväen sivistysliitto, Helsinki.

Wilson, William A. 1996. Sibelius, the Kalevala, and Karelianism. Teoksessa The Sibelius Companion. Toim. Glenda Goss. Greenwood, Westport Connecticut.

Wolf, Friedrich August 1872 (1795). Prolegomena ad Homerum. Editio Nova cum notis ineditis Immanuelis Bekkeri. S. Calvary eiusque Socium, Berolini.

Wolf, Friedrich August 1908 (1795). Prolegomena zu Homer. Kääntänyt Hermann Muchau. Druck und Verlag von Philipp Reclam jun., Leipzig.

Women in Finland 1999. Otava, Helsinki.

Wrede, Johan 1999. Zacharias Topelius – kansallishistorioitsija. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1. Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin. Toim. Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. SKS, Helsinki.

Zammito, John H. 2002. Kant, Herder, and the Birth of Anthropology. The University of Chicago Press, Chicago–London.

Zetterberg, Seppo 1997. Suurten uudistusten kausi 1961–1889. Teoksessa Suomi kautta aikojen. Toim. Seppo Zetterberg ja Allan Tiitta. Otava, Helsinki.

Äikiä, Armas 1949. Kalevala - karjalais-suomalaisen kansan muinaisajan runollinen muistomerkki. Kommunisti 2/1949.

Østergaard, Uffe 1991. ’Denationalizing’ National History – The Comparative Study of Nation-States. Culture & History 9/10, 9–41.

sivun alkuun

Kalevalan kulttuurihistoria