"Tuikahti tulikipuna, putosi punakeränen." Kalevalan kulttuurihistoria

Kalevala taiteessa – Kirjallisuudessa

Lönnrot ja runonlaulun estetiikka

Lyhennetty Senni Timosen artikkelista Elias Lönnrot ja runonlaulaja.
Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008.

Kuvalähde: SKS kansanrunousarkisto
Emil Wikströmin (1864-1942) reliefi Runonlaulajat, 1933.

Kalevala on Elias Lönnrotin luomus, ikivanhan kansanrunon oppinut esitys ja maailmankirjallisuuden osa. Silti ne tuhannet runosäkeet, joista eepos rakentuu, periytyivät aikalaisilta, Lönnrotin itsensäkin tapaamilta ihmisiltä.

Millaiseksi hahmottuu Lönnrotin käsitys runonlaulusta ja -laulajuudesta? Kohtasiko hän matkoillaan sanataiteilijoita, muusikoita, kansanesteetikkoja? Aistiko hän heidän läsnäolonsa vielä työpöytänsä äärellä yksilöllisinä ääninä, joiden kautta Kalevalan monisävyinen kertoja rakentui? Vai olivatko runot hänelle yliyksilöllisiä muinaisuuden viestejä ja laulajat Suomen kansan ja sen eri ryhmien, miesten, naisten, tyttöjen, poikien, itsettömiä edustajia?

Jälkimmäinen tulkinta on ollut vallitseva. Laulajien yksilöimättömyys johtui paitsi aikakauden yleisestä käytännöstä myös Lönnrotin sisäistämästä kansallisesta tehtävästä. Yhtä lailla hän häivytti oman tekijyytensä kollektiivisen ’kansan’ taakse. Sanoessaan: ”Itse loime loitsijaksi, laikahtime laulajaksi” hän retorisesti samaistui nimettömiin laulajiin.

Lönnrot ei kuitenkaan täysin vaiennut kohtaamistaan laulajista, vaikka luonnehti heitä hyvin valikoidusti. Hän näyttää ajatelleen, että edustavat esimerkit avaavat näköalan ilmiöihin, tässä tapauksessa laulajiin, myös kokonaisuutena. Teoksissaan Lönnrot nimesi systemaattisesti ainakin yhden laulajan, sen, jonka kohtaaminen ja runot olivat syvimmin vaikuttaneet kyseiseen julkaisuun. Voi olettaa, että juuri he vaikuttivat häneen voimakkaimmin. Heistä hän kirjoitti lauseita, joita voimme kuunnella ja tulkita; heidän kauttaan hän pohdiskeli laulajuutta; heiltä hän kirjoitti runoja, jotka ovat yhä tunnistettavissa niin käsikirjoituksissa kuin Kalevalan ja Kantelettaren sivuilla.

sivun alkuun

"Tuikahti tulikipuna, putosi punakeränen." Kalevalan kulttuurihistoria