"Ikävä omia maita, oman maani mansikoita" Kalevalan kulttuurihistoria
Kansallinen Kalevala
 

Kansallisuusaate Kalevalan
taustana

Autonomian alkuvaiheen ehkä suurin ongelma sivistyneistölle oli se, että Suomelta puuttui kirjoitettu historia.
Oliko Kalevala ratkaisu tähän ongelmaan?
Synnyttikö kansallisuusaate Kalevalan, vai toisinpäin?

Akseli Gallen-Kallela, Vanitas, 1900. Kuvalähde: Gallen-Kallela Museo
sivulue lisää

Kalevala kansalliseepoksena

Se maailmankatsomus, jonka pohjalta Lönnrot teoksen koosti, perustui pääosiltaan kansallisuusaatteeseen ja vastasi kansallisiin haasteisiin.
Mitä muuta tarvitaan, että eepoksesta tulee kansalliseepos?
Mikä on kansalliseepos?

Elias Lönnrot, Johan Knutsonin kivipiirros, 1841. Kuvalähde: SKS kirjallisuusarkisto
sivulue lisää

Mikä kansa?

Ketkä muodostavat kansalliseepoksen kansan?

Johan Blackstadius, Väinämöinen kiinnittää kielet kanteleeseen, 1851. Kuvalähde: Kalevalaseura

Topeliuksen Maamme kirja (1875) toimi useiden vuosikymmenien ajan kansakouluissa historian oppikirjana, rakensi kansallista identiteettiä ja oli monille suomalaisille ensimmäinen kosketus myös Kalevalan teksteihin. Miten Maamme kirjassa määritellään suomalaisuuden erityispiirteitä ja suomalaisille ominaista kansanluonnetta?

sivulue lisää

Kalevala ja suomen kieli

Miten Kalevala liittyy suomen kielen aseman vahvistumiseen 1800-luvun jälkipuoliskolla?
Miten eepos on vaikuttanut kirjakielen kehitykseen? Entä suomalaiseen nimistöön?

Kalevalaista nimistöä Tampereella. Kuvalähde: Arkkivoltti, Kari Lehtonen
sivulue lisää

Kalevala ja "kansalliset tieteet"

Lönnrot halusi omalla eeposprojektillaan osallistua sekä kansallisen kulttuuri- että tiedekentän kehittämiseen.
Miten Kalevala ruokki suomalaista historiantutkimusta?
Mikä on Kalevalan suhde suomenkielisen tieteen syntyyn?

"Lönnrotin petäjä". Kuvalähde: SKS kansanrunousarkisto, Jouko Hautala
sivulue lisää

Karelianismi

Kalevalaan, karjalaisuuteen ja suomalaisten menneisyyteen kohdistunutta idealisoivaa kulttuurista, taiteellista, tieteellistä ja poliittista kiinnostusta kutsutaan karelianismiksi.
Kuinka suuri rooli karelianistisessa liikehdinnässä on Kalevalalla?
Onko karelianismi romantiikkaa vai politiikkaa?

Väinö Blomstedt, Sammon taonta, 1897. Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Johnny Korkman
sivulue lisää

"Ikävä omia maita, oman maani mansikoita" Kalevalan kulttuurihistoria