"Mahti ei joua maan rakohon, vaikka mahtajat menevät." Kalevalan kulttuurihistoria
Poliittinen Kalevala
 

Kalevala politisoituu

Kenelle Kalevala ja kalevalainen kulttuuriperintö kuuluu ja kuka tai mikä ryhmä sen oikeimmin tulkitsee?
Se, miten Kalevala on kulloinkin valjastettu palvelemaan jotakin aatetta, on ollut riippuvainen aikakauden poliittisista ja kulttuurisista suhdanteista.

Lönnrotin patsaalla Kalevalan päivänä 28.2.1935. Kuvalähde: Kalevalaseura
sivulue lisää

Mitä on Kalevalan poliittisuus?

Kun sanomme, että Kalevala on Suomen kansan henkistä perintöä, emme pelkästään luo sidettä itsemme ja kansallisen menneisyyden välille. Kysymys on myös menneisyyden omistamisesta ja hallinnasta. Kansanperinteen hallintakulttuuri ei syntynyt Kalevalan myötä vaan jo 1600-luvun alkupuolella, jolloin muinaismuistot alettiin nähdä historiallisesti kiinnostavina ja poliittisesti hyödyllisinä.

Väinö Blomstedt, Sammon ryöstö, 1897. Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Johnny Korkman
sivulue lisää

Nationalismi ja Kalevalan
valtiollinen juhlinta 1900–1949

Kalevala-juhlallisuudet ovat aina heijastaneet oman aikansa kulttuurisia ja historiallisia olosuhteita ja osoittavat selvästi Kalevalan symbolisen voiman ideologisena ja poliittisena aseena.
Minkälaisia painotuksia erottuu 100-vuotisjuhlista vuosina 1935 ja 1949?
Miten poliittiset suhdanteet vaikuttavat eepoksen tieteellisiin ja kansanomaisiin tulkintoihin?

Kalevala-viesti Petsamosta Kalevalan päivän juhlaan. Kuvalähde: Kalevalaseura.
sivulue lisää

Kalevalan marxilaiset tulkinnat

Miten Kalevalaa on tutkittu, kommentoitu ja tulkittu
marxilaisen teorian pohjalta?
Onko sosialistinen tulkinta vastareaktio, historiallinen kuriositeetti vai vakavasti otettavaa tutkimusta?

O. W. Kuusinen, Kalevalan runoutta suomeksi ja venäjäksi, 1949. Kuvalähde: SKS kirjasto, kuva Eija Hukka
sivulue lisää

Suomalaisen naisen
kalevalaiset juuret?

”Tuon mahtavan Louhenkin me nykyajan naiset tunnemme ja tunnustamme esiäidiksemme sillä teräksistä tarmoa on vaatinut eläminen tässä maassa aina Suomen naiselta.”
– Ester Savolainen Lotta-Svärd Julkaisussa nro 29/1937.

Eva Cederström, Lemminkäisen äiti, 1939. Kuvalähde: Kalevalaseura, Johnny Korkman
sivulue lisää

Poliittista taidetta Kalevalasta

Koska Kalevalaa on pidetty yhtenä suomenkielisen kulttuurin korkeimmista saavutuksista, se on saanut taipua mitä erilaisimpien poliittisten viestien kantajaksi. Kalevala-taide on politisoitunut esimerkiksi kielitaistelun tiimellyksessä 1800-luvun jälkipuoliskolla, kansallisen ja yhteiskunnallisen vapauden puolesta käytävissä kamppailuissa 1900-luvun alussa, Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajan kirjoituspöydällä 1940-luvun lopulla sekä elokuvastudioissa 1950-luvun Helsingissä ja Moskovassa.

Kalevalan kuvitusta Aarno Karimon Kuva-Kalevalasta 1953. Kuvalähde: Aarno Karimo: "Käräjäkivillä". Kouluaitta – Suomen historiallinen kuvasto 4. 1935
sivulue lisää

"Mahti ei joua maan rakohon, vaikka mahtajat menevät." Kalevalan kulttuurihistoria