"Ei sanat sanoihin puutu, virret veisaten vähene." Kalevalan kulttuurihistoria
Kertautuva Kalevala
 

Kaikki Kalevalat

Kalevalan lyhennelmiä ja muokattuja versioita on tehty kymmeniä, ensimmäinen Lönnrotin omalla kynällä vuonna 1862.
Mutta onko Kalevala itsekään yksi? Vai peräti viisi?

Kalevalamukaelmia vuosilta 1875-1999. Kuvalähde:  SKS kirjasto, kuva Eija Hukka
sivulue lisää

Kalevalan käännökset

Kalevala on ahkerimmin käännetty suomalainen kaunokirjallinen teos. Luettelo kaikista käännöskielistä, kokonaiskäännöksistä ja tärkeimmistä käännöslyhennelmistä.

Erilaisia Kalevaloita yli 60 kielellä. Kuvalähde: SKS kirjasto, kuva Eija Hukka
sivulue lisää

Kalevala versoo

Kalevala on enemmän kuin säkeidensä summa. Se tuottaa jatkuvasti uusia tulkintoja itsestään, omasta synnystään ja suomalaisuudesta.
Mitä tekemistä Kalevalalla on Nakkilan, Egyptin, Ior Bockin tai Kristuksen toisen tulemisen kanssa?

Wettenhof-Aspa, Kalevala ja Egypti, 1935. Kuvalähde: SKS kirjasto
sivulue lisää

Kalevala ja teosofia

Teosofisen ja antroposofisen liikkeen kiinnostus Kalevalaan on osa samaa prosessia, jossa eepos on alun perin syntynyt.
Mutta mitä ovatkaan Ainotila, Lemminkäistila ja Väinämöistila?

Pekka Ervast, Kalevalan avain, 1916. Kuvalähde: SKS kirjallisuusarkisto
sivulue lisää

Terapeuttinen Kalevala

Kalevala on innostanut myös erinäisiin terapeuttisiin sovelluksiin ja tulkintoihin esimerkiksi syvyyspsykologian, jooga-teorian, suggestoterapian ja psykohistorian alalla.

Akseli Gallen-Kallela, luonnoksia Kalevalaseuran tunnussoljeksi. Kuvalähde: Kalevalaseura
sivulue lisää

Inspiraatio uusille eepoksille

Mikä yhdistää virolaista Kalevipoegia, amerikkalaista Hiawathaa ja vietnamilaista Con cháu Mon Mânia?

Johan Kortman, Väinämöisen soitto. Kuvalähde: Kalevalaseura
sivulue lisää

"Ei sanat sanoihin puutu, virret veisaten vähene." Kalevalan kulttuurihistoria