Kalevalaseuran historia

Kalevalaseura on perustettu vuonna 1911, seuran säännöt silloinen patentti- ja rekisterivirasto hyväksyi vuonna 1919. Jo kesällä 1911 Akseli Gallen-Kallela, Alpo Sailo, Väinö Salminen, E. N. Setälä ja Matti Äyräpää totesivat keskusteluissaan, että ”eikö jo olisi aika liittää sekä tieteen että taiteen alalla työskenteleviä yhteisesti suomalaista kansanrunoutta ja siitä saatavia aiheita harrastamaan”. Alpo Sailon Pirtti-nimisessä ateljeessa Erottajalla Helsingissä käydyissä keskusteluissa seuran toiminnan päämääräksi muotoutui suurpiirteisesti taiteiden ja tieteiden yhteistyön kehittäminen kansalliselta pohjalta.

Kalevalan päivänä vuonna 1920 Kalevalaseuran illallisilla Helsingin Seurahuoneella oli edustava joukko silloisia kulttuurivaikuttajia. Pöydän ääressä vasemmalla istumassa mm. seuran puheenjohtaja, prof. E.N. Setälä, seuran rahanvartija, tukkukauppias Otto Lumme ja prof. Emil Wikström. Oikealla ensimmäisenä Akseli Gallen-Kallela, hänen vieressään Eino Leino ja prof. Matti Äyräpää. Heidän takanaan seisovat mm. Hj. Basilier, Hj. Appelgren-Kivalo ja Leevi Madetoja. Päivällisille osallistuivat myös Pekka Halonen, Aino ja Oskari Kallas, Armas Launis rouvineen, Otto Manninen, L. Onerva sekä Eliel Saarinen rouvineen.
– Kuva E.B. Höijer.

Seuraavina vuosina laajeneva aktiivisten jäsenten joukko kokoontui usein keskustelemaan seuran tarkoitusperistä. Sen tehtävänä olisi edistää suomalaisen kansanrunouden keräämistä, julkaisemista, tutkimista ja taiteellisiin tarkoituksiin käyttämistä sekä rakennuttaa Kalevalatalo. Rakennukseen koottaisiin kaikki tieteen ja taiteen saavutukset tällä alalla. Idea Kalevalatalosta ei kuitenkaan toteutunut, mutta se jäi elämään lähinnä Alpo Sailon unelmana.

Kalevalaseuran perustajien aatteellisena lähtökohtana oli karelianismi, mielenkiinto Kalevalaan sekä siihen seutuun ja kulttuuriin, josta suurin osa Kalevalan runoista on kerätty. Kalevalatalo-idean hautauduttua seuran konkreettiseksi tehtäväksi muotoutuivat vuosikirjan julkaiseminen vuodesta 1921, tunnustuspalkintojen jakaminen kansanperinteen taitajille ja tutkijoille 1960-luvulta lähtien, yhteydenpito Kalevalan kääntäjiin sekä Kalevalaa koskevan informaation jakaminen.

Kalevalaseura on toiminut perustamisestaan lähtien säätiönä. Nykyään toiminta on keskittynyt Kalevalaan ja kansalliseen kulttuuriin liittyvän tiedon välittämiseen, tutkimiseen ja julkaisemiseen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistämiseen. Kansainvälistä yhteistyötä seura tekee Kalevalan kääntäjien, kuvittajien ja tutkijoiden kanssa.

Elias Lönnrot tapasi vuonna 1833 neljännellä runonkeruumatkallaan Vienassa Vuonnisen kylässä vanhan tietäjän Vaassila Kieleväisen, jonka näkemykset runojen järjestyksestä vaikuttivat Kalevalan rakenteeseen. Vaassilan kiveksi nimetyn vienalaisten runonlaulajien muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Martti Aiha, itsekin Kieleväisen sukua. Vaassilan koti oli lähellä siirtolohkaretta, johon upotetut kolmisensataa sinistä lasilevyä heijastelevat vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihteluita. Muistomerkin ovat pystyttäneet Kalevalaseura ja Karjalan Sivistysseura vuonna 1995.
– Kuva Pertti Anttonen 2002.

Kalevalaseuran satavuotishistoria:

Kristiina Kalleinen
Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta
Kalevalaseura 1911-2011

SKS:n verkkokirjakauppa

Puheenjohtajat:

E. N. Setälä 1919–1935
Otto Manninen 1935–1937
Onni Okkonen 1937–1942
A.O. Väisänen 1942–1962
Matti Kuusi 1963–1975
Aimo Turunen 1975–1981
Pekka Laaksonen 1981–2007
Seppo Knuuttila 2007–

Varapuheenjohtajat:

Vuodesta 1933 alkaen kaksi varapuheenjohtajaa.
Akseli Gallen-Kallela 1919–1932
Uno Harva 1930–1931
Otto Manninen 1932–1934
Emil Wikström 1932–1942
Albert Hämäläinen 1935–1941
Aarne Äyräpää 1941–1956
Alpo Sailo 1943–1954
Yrjö Kilpinen 1954–1959
Ilmari Heikinheimo 1957–1961
Viljo Kojo 1960–1962
Uuno Klami 1961–1962
Sulo Haltsonen 1962–1971
Erkki Ala-Könni 1963–1968
Pertti Virtaranta 1969–1989
Väinö Kaukonen 1972–1983
Heikki Kirkinen 1990–1994
Hannes Sihvo 1984–2002
Heikki Laitinen 1995–2004
Seppo Knuuttila 2002–2004
Vuodesta 2004 alkaen yksi varapuheenjohtaja
Seppo Knuuttila 2002–2006
Hannu Saha 2006–

Rahanvartijat:

Otto Lumme 1919–1922
Antti Hiltunen 1922–1942
O.G. Nevanlinna 1942–1954
Lauri K. Soini 1954–1960
Eero Harkia 1961–1975
Mauno Turunen 1975–1988
Olli-Pekka Mikkola 1988–1995
Kyösti Järvinen 1996–2004
Marketta Kuusipalo 2004–

Sihteerit:

Uno Harva 1920–1922
U. T. Sirelius 1922–1929
A.O. Väisänen 1930–1941
Väinö Kaukonen 1942–1948
Sulo Haltsonen 1948–1957
Erkki Ala-Könni 1957–1959
Pentti Koskimies 1959–1963
Yrjö Larmola 1963–1965
Vuokko Kivisaari 1965–1967
Hannes Sihvo 1967–1972
Jukka Kukkonen 1972–1974
Satu Apo 1974–1975
Saima-Liisa Laatunen 1976–1978
Eira Penttinen 1978–1982
Marjatta Jauhiainen 1982–1990
Sirkka-Liisa Mettomäki 1990–2001

Toiminnanjohtaja:

Ulla Piela 2002–

etusivu

 
tietoja sivustosta
Arkkivoltti - verkkototeutus