"Tuikahti tulikipuna, putosi punakeränen." Kalevalan kulttuurihistoria

Kalevala taiteessa – Kuvissa

Kalevalan kuvittajia ja kuvituksia


Ekmanin kuvitussuunnitelmien kariuduttua kului yli kaksi vuosikymmentä ennen seuraavia yrityksiä. Kaikkien aikojen ensimmäinen Kalevalan kuvituskilpailu ratkottiin eepoksen 50-vuotisjuhlan merkeissä vuonna 1885. Voiton vei Sigfrid August Keinänen (1841–1914) teoksellaan Aino meren rannalla (1876). Toisen palkinnon sai Rudolf Åkerblom, kolmannen Helene Schjerfbeck.
Keinäsen töitä julkaistiin myöhemmin neljän painokuvavihkon sarjana, nimellä Kuvia Kalevalasta (1895–1898).

Kuvalähde: Kalevalaseura

Savo-Karjalainen osakunta järjesti Kalevalan kuvituskilpailun uudestaan vuonna 1891. Tällä kertaa S. A. Keinänen jäi toiseksi oppilaalleen
Axel Gallénille
(1865–1931). ”Kansallis-Kirjokirja”, Gallen-Kallelan vuosikymmeniä suunnittelema Kalevalan kokonaiskuvitus ei koskaan valmistunut, mutta vuonna 1922 sentään ilmestyi hänen vinjetein ja ornamentein somistamansa Koru-Kalevala. Tämän teoksen pohjalta, Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisilla maalauksilla ja niitä käsittelevillä esseillä täydennettynä, Koru-Kalevalan alkuperäinen kustantaja WSOY julkaisi Aivi Gallen-Kallelan toimittaman Juhla-Kalevalan vuonna 1981.
Katso   . x x x x

Kuvalähde: Gallen-Kallela Museo

Louis Sparren (1863–1964) Kullervo-aiheisia akvarelleja tuomaristo piti liian realistisina, eikä hän sijoittunut vuoden 1891 kilpailussa. Taiteilija kuitenkin jatkoi valitsemallaan kansankuvauksen tiellä ja julkaisi myöhemmin vuoden 1892 Karjalan matkansa kokemuksiin perustuvan kuvateoksen Kalevalan kansaa katsomassa (1930).
Ruotsalaissyntyinen kreivi Sparre oli paitsi merkittävä   , myös suomalaisen taideteollisuuden uranuurtaja ja ensimmäisen suomalaisen elokuvan ohjaaja. Yhdessä näyttelijä Teuvo Puron kanssa ohjattu Salaviinanpolttajat sai ensi-iltansa 29. toukokuuta 1907.

Kuvalähde: Kalevalaseura

Joseph Alanen (1885–1920) oli puhdasverinen jugend-taiteilija, jonka luomistyön keskeinen lähde oli Kalevala. Alasen tulkitsemana Kalevala on vahvasti vertauskuvallinen runoelma. Aiheiden tyylittely ja tempera-tekniikka tekevät hänen maalauksistaan gobeliinimaisia, ja taitelija toimikin myös käsityömallien suunnittelijana. x x x x
Alasen Kalevala-kuvia on julkaistu postikortteina sekä Otavan vuonna 1952 kustantamassa Kalevalassa, jonka kuvitukseen oli koottu eri taiteilijoiden Kalevala-aiheisia töitä. Alasen kuvitus on, merkillistä kyllä, löytänyt tiensä Kalevalan ukrainankieliseen käännökseen vuonna 1995.

Kuvalähde: Kalevalaseura

Arkkitehti ja kuvataiteilija Matti Björklund-Visannista (1885–1957) tuli lopulta ensimmäinen Kalevalan kokonaiskuvituksen laatija. Kun teos valmistui 18 vuoden luomistyön jälkeen vuonna 1938, Björklund oli jo ajan hengessä suomentanut nimensä Visanniksi ja WSOY perunut julkaisuaikeensa. Kustantajaksi järjestyi kenkätehtailija, mesenaatti Fritjof Tikanojan Kustannusosakeyhtiö Kalevala. x x x

Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Kari Lehtonen

Aarno Karimon (1886–1952) kuvitusta Kalevalaan vuodelta 1953, aiheena Untamolan hävitys. Gallen-Kallelan oppilaana maalaustakin opiskellut kirjailija, taiteilija ja majuri Karimo muistetaan parhaiten neliosaisesta historiallisesta romaanistaan Kumpujen yöstä (1929–1932). Karimon kuvittaman Kalevalan kustansi Pellervo-Seura. x x

Kuvalähde: Aarno Karimo: ”Käräjäkivillä”. Kouluaitta – Suomen historiallinen kuvasto 4. 1935.

Erkki Tantun (1907–1985) Sota valosta -teos menestyi Kalevalaseuran kilpailussa vuonna 1933 mutta tuhoutui Helsingin pommituksissa 1944. Muista Tantun Kalevala-aiheisista töistä mainittakoon puupiirrossarja vuodelta 1945 sekä V.A. Hailan toimittaman Sammon tarina -kirjan kuvitus vuodelta 1950.
Hakkapeliitta-lehden graafikko ja ahkera kirjankuvittaja muistettaneen kuitenkin parhaiten sananparsi- ja Aleksis Kivi -kuvituksistaan. Tanttu oli merkittävä hahmo myös suomalaisen sarjakuvataiteen kannalta: legendaarinen Rymy-Eetu ilmestyi erinäisissä lehdissä ja albumeina 1930-luvulta aina 1970-luvulle asti.

Kuvalähde: Erkki Tantun perikunta

Karimon ”terveestä kansallisesta hengestä”, jylhistä sotasankareista ja etnografisesta ornamentiikasta oli kuljettu pitkä matka, kun seuraava suomalainen kokonaiskuvitus valmistui Otavan kustantamana vuonna 1985, Kalevalan täyttäessä 150 vuotta. Björn Landströmin (1917–2002) näkemys on humoristinen, sadunomainen ja värikäs. Kuvitus- ja mainosgraafikon uran ohella Landström oli myös kirjailija ja teatterimies, ja ennen kaikkea hänellä oli intohimoinen suhde laivoihin. Kaikkein tunnetuin Landströmin kuvitustöistä lienee Waltarin Sinuhe egyptiläisen kansikuva. 

Kuvalähde: Kalevalaseura

Mauri ja Tarja Kunnaksen Koirien Kalevala (1992) on jo useiden lapsi-ikäluokkien keskeinen Kalevalan ja suomalaisen kansanperinteen tuntemuksen lähde. Kunnas on poiminut kuvitukseensa paljon virikkeitä Akseli Gallen-Kallelalta, mutta humoristisessa ja käännetyssäkin merkityksessä, ”koiramaisina mukaelmina”. Kunnakselta tuttu Ainon ja Väinämöisen käänteinen kohtaaminen innoitti myös erään naistenlehden mainontaa 1990-luvun puolivälissä. 

Kuvalähde: SKS, Eija Hukka

Vuonna 1999 vietettiin jälleen Kalevalan 150-vuotisjuhlaa. Tällä kertaa juhlakalu oli vuoden 1849 painos, ns. Uusi Kalevala, se meille tuttu versio. Kokonaiskuvituksia julkaistiin peräti kaksi: Like kustansi kuvanveistäjä, graafikko Jukka Salmisen (1947–2006), Otava taiteilija Hannu Väisäsen näkemyksen. Salminen muistetaan pitkän linjan omaperäisenä Kalevala-taiteilijana, Väisänen on sittemmin niittänyt mainetta myös sanataiteellaan.

Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Kari lehtonen

Vuonna 2009 Kalevalan alkuperäinen kustantaja, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, julkaisi Kalevalaseuran tilaustöiden pohjalta Taiteilijoiden Kalevalan
(Siirry sivulle Kalevalaseuran esittely hankkeesta), joka Lönnrotin alkuperäistekstin lisäksi sisältää kymmenen kuvataiteilijan ja kymmenen nykysäveltäjän tulkinnat kullekin valikoituneesta Kalevalan runojaksosta tai -aiheesta.
Mukaan kutsutut kuvataiteilijat ovat, tulkitsemiensa runojaksojen mukaisessa järjestyksessä: Juhana Blomstedt, Kuutti Lavonen, Katja Tukiainen, Martti Aiha, Nanna Susi, Santeri Tuori, Risto Suomi, Marjatta Tapiola, Stiina Saaristo ja Ulla Jokisalo. x

Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Kari Lehtonen
sivun alkuun

"Tuikahti tulikipuna, putosi punakeränen." Kalevalan kulttuurihistoria